F60.4 Huomionhakuinen persoonallisuus

Persoonallisuushäiriöt ovat pitkäaikaisia ja joustamattomia ajattelu- ja käyttäytymismalleja, jotka aiheuttavat haittaa ihmiselle itselleen ja hänen ympäristölleen. 

Haitta näkyy tavallisesti ristiriitoina henkilön suhteissa muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Ristiriidat voivat altistaa masennus- ja ahdistuneisuusoireille. Henkilö ei usein itse miellä ongelmallisia piirteitään häiriöksi.  

Huomionhakuinen persoonallisuus

Huomionhakuisessa persoonallisuudessa ominainen piirre on pakonomainen huomion hakeminen. Nämä henkilöt kiinnittävät toisten huomion itseensä pukeutumisellaan, eloisuudellaan, dramaattisuudellaan, flirttailevuudellaan tai hurmaavuudellaan. He saattavat olla ulkoasultaan tai käyttäytymiseltään seksuaalisesti vietteleviä epäasiallisella tavalla. 

Häiriöstä kärsivä henkilö tuntee olonsa epämiellyttäväksi, ellei hän ole toisten huomion keskipisteenä.  

Piirteet

Huomionhakuisesta persoonallisuudesta kärsivällä on seuraavista piirteistä vähintään neljä: 

• suurieleinen ja teatraalinen esiintyminen tai liioitteleva tunteiden ilmaiseminen 
• alttius vaikutteille – henkilö on herkästi muiden johdateltavissa tai antaa olosuhteiden vaikuttaa päätöksiinsä 
• pinnallinen ja epävakaa tunne-elämä 
• jatkuva sellaisen toiminnan ja jännityksen etsintä, missä henkilö on huomion keskipisteenä 
• epäasianmukainen viettelevyys joko ulkonäön tai käytöksen tasolla 
• liiallinen huoli omasta ulkoisesta viehätysvoimasta 

Lisäksi tavallisia piirteitä ovat myös:  

• itsekeskeisyys, toisten ihmisten tarpeiden laiminlyöminen ja manipulatiivinen käytös 
• nautinnonhaluisuus 
• jatkuva arvostuksen odottaminen 
• herkkä loukkaantuminen  

Huomionhakuisesta persoonallisuudesta kärsivät hakeutuvat hoitoon tavallisesti masennusoireiden, ihmissuhdeongelmien tai selittämättömien fyysisten vaivojen vuoksi.  

Persoonallisuushäiriöiden kriteerit 

Kaikissa persoonallisuushäiriödiagnooseissa on oleellista, että 

1. henkilön käyttäytyminen poikkeaa kyseisessä kulttuurissa tavanomaisena pidettävästä käyttäytymisestä 
2. käyttäytyminen on pitkäaikaista ja joustamatonta sekä ilmenee useissa eri tilanteissa 
3. käyttäytyminen aiheuttaa kärsimystä henkilölle itselleen tai vastoinkäymisiä sosiaalisissa suhteissa

Käytöksen tai persoonallisuuden muutokset

Raja normaalina pidetyn käyttäytymisen ja persoonallisuushäiriön välillä on liukuva. Myös psyykkisesti terveet ihmiset voivat voimakkaassa stressitilanteessa kokea asioita tai käyttäytyä poikkeavilla tavoilla, mutta se jää lyhytaikaiseksi ja on tilannekohtaista. 

Persoonallisuushäiriöt eroavat persoonallisuuden muutoksista. Persoonallisuuden muutokset ovat aikuisiällä tapahtuvia käyttäytymisen muutoksia, jotka ilmenevät pitkittyneen stressin tai psykiatrisen sairauden, aivovamman tai muun sairauden seurauksina. 

Häiriön kulku ja ennuste 

Persoonallisuushäiriöt alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Niiden kehittymisessä kasvuympäristöllä ja ihmissuhdekokemuksilla on merkittävä rooli. 

Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä. Arvioiden mukaan 5–15 % aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä.  

Persoonallisuushäiriöt ovat pitkäaikaisia häiriöitä, jotka voivat kestää koko eliniän. Niiden jäykkyys ja joustamattomuus saattavat kuitenkin lieventyä iän myötä. 

Persoonallisuushäiriöitä voi esiintyä eri asteisina. Lievissä häiriöissä käyttäytyminen aiheuttaa ongelmia vain ajoittain. Vakavammissa häiriöissä ongelmia esiintyy jatkuvasti. Tällöin henkilö saattaa kärsiä myös muista psykiatrisista häiriöistä ja todellisuudentaju voi ajoittain pettää.

Omahoito ja hoito 

Persoonallisuushäiriöitä voidaan hoitaa psykoterapialla, mutta häiriöstä kärsivän oma motivaatio on ensiarvoisen tärkeää. Persoonallisuushäiriöistä kärsivät harvoin tunnistavat itse häiriötä, joten motivaatio hoitoon on usein parhaimmillaankin häilyvä. 

Persoonallisuushäiriöiden hoidossa voidaan hyödyntää psykoterapian eri muotoja.  

Lääkehoidosta ei persoonallisuushäiriön hoidossa ole tavallisesti hyötyä. Lääkehoidolla voidaan kuitenkin joissain tilanteissa tukea muuta hoitoa tai hoitaa persoonallisuushäiriöön liittyviä muita oireita tai häiriöitä, kuten masennusta tai ahdistuneisuutta.