Perustietoa epävakaasta persoonallisuudesta

Persoonallisuuden piirteet ovat suhteellisen pysyviä tapoja havainnoida maailmaa sekä suhtautua itseen ja toisiin ihmisiin. Epävakaalla persoonallisuudella tarkoitetaan sellaista persoonallisuuspiirteiden kokonaisuutta, jossa usein ilmenee tunnesäätelyn ongelmia. Tunteet ja mielialat voivat vaihdella nopeasti, ja niiden myötä myös käsitys itsestä ja muista voi muuttua äkillisesti.  

Millaisia piirteitä epävakaassa persoonallisuudessa on? 

Epävakaan persoonallisuuden olennaiset piirteet ovat niin syvään juurtuneita, ettei niitä itse miellä häiriöksi. Häiriöstä voidaan kuitenkin puhua, kun käyttäytyminen aiheuttaa merkittävää haittaa ihmisen omalle toimintakyvylle.  

Kolme keskeisintä ominaisuutta ovat 

• tunne-elämän epävakaus 
• käyttäytymisen säätelyn häiriöt 
• ihmissuhteiden vaikeudet 

Epävakaaseen persoonallisuuteen voi liittyä myös seuraavia piirteitä: 

• herkkyys tunneärsykkeille 
• voimakkaat tunnereaktiot  
• tunnereaktioiden jälkeisen palautumisen hitaus 
• ailahtelevainen käsitys omasta itsestä 
• nopea mielialojen vaihtelu 
• vaikeus toimia pitkäjänteisesti ja pitää sovitusta kiinni 

Toistuva impulsiivinen käytös on myös yleistä. Tämä voi ilmaantua esimerkiksi kalliina heräteostoksina, ahmintana tai harkitsemattomina seksisuhteina. 

Lisäksi epävakaaseen persoonallisuuteen voi liittyä todellisuuden tajun hämärtymistä tai itsetuhoista käyttäytymistä. 

Mitä voin itse tehdä?

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn  

Hyvä uutinen on, että muutos on mahdollinen. Avaimet onnistumiseen ovat sinulla itselläsi, sillä olet oman mielesi paras asiantuntija.

Apua saa Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa.

Tunne-elämän epävakauden omahoito-ohjelmasta saat tietoa tunne-elämän epävakauteen liittyvistä ongelmista sekä välineitä niiden selättämiseen.  

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa  

• itsenäisesti  
• odotellessasi muuta hoitoa  
• muun hoidon tukena  
• muun hoidon jo loputtua  

Kerro olostasi  

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua läheiselle tai hyvälle ystävälle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.  

Muut ihmiset tukena 

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.  

Pidä huoli itsestäsi 

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. 

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä. 

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan. 

Lisävinkkejä siitä, mitä voi itse tehdä löytyy täältä: Mitä voin itse tehdä mielenterveyden hyväksi?