Murrosikäisen oppilaan tukeminen

Myös nuoren aivoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Aivojen hermoverkostot järjestäytyvät nuoruusiässä uudelleen. Nuori oppii paljon uusia taitoja. Aivot erikoistuvat käyttämään niitä hermosoluyhteyksiä, jotka ovat aktiivisesti käytössä.  

Käyttäytymiseen vaikuttavat keskeisimmät rakenteelliset muutokset liittyvät etuotsalohkojen kuorikerrokseen. Se säätelee tunne-elämää sekä mielen suorittavia ja suunnittelevia toimintoja eli toiminnanohjausta.  

Nämä alueet kypsyvät 25 ikävuoteen asti. Niiden kehitys on siis nuorella vielä pitkään käynnissä. Sen sijaan tunnetietoja käsittelevät aivojen osat kehittyvät nopeammin.    

Koska aivojen osat kehittyvät keskenään eri tahdissa, ovat nuoren sosiaaliset taidot epätasaiset. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että nuoren aivojen “kaasujalka” toimii ja “jarrujalka” on vasta kehittymässä. Tämä johtaa vuorostaan siihen, että tunnepitoisissa tilanteissa nuoren on vaikeampi käyttää harkintaa.  

Nuoruudessa keskeisiä kehitystehtäviä ovat  

• Fysiologisiin muutoksiin sopeutuminen: tottuminen ja sopeutuminen uuteen ruumiinkuvaan  
• Itsenäistyminen: vanhemmista irtaantuminen ja uudenlaisen suhteen muodostus heihin  
• Ikätovereihin suuntautuminen ja tukeutuminen  
• Seksuaalisen identiteetin ja sosiaalisen identiteetin jäsentäminen  

Muutokset murrosiässä  

Tietopaketissa kerrotaan tavallisista muutoksista, joita murrosiässä tapahtuu nuoren ajattelussa, tunne-elämässä ja käyttäytymisessä. 

• Tietopaketti murrosiästä

Murrosikäisen käytöksessä tapahtuvat muutokset ja keskittymisen vaikeudet aiheuttavat koulussa usein ongelmia. Ristiriidat koulun aikuisten kanssa vaikeuttavat opiskelua ja laskevat motivaatiota. Oppiminen hidastuu tai estyy.  

Koulun oppimisympäristö voi olla tukena myös tunne-elämän tasapainon ja säätelykyvyn kehityksessä. Aikuisen on tärkeää olla näissä tilanteissa nuoren tukena, osoittaa välittämistä ja asettaa kuohunnalle rajoja.  

Murrosikäisten opettajat hyötyvät myös toistensa tuesta. Kuohunnan ja työskentelymoodin vaihdellessa on hyvä varmistaa, että aikuisten kesken vallitsee tuki ja luottamus.   

Kun sosiaalisten taitojen harjoittelu ja ennalta sovitut toimintamallit kuuluvat koulun arkeen läpi peruskouluajan, osataan ristiriita - ja kiusaamistilanteissa toimia. Tällöin kehitykseen kuuluvat epätasaisuudet eivät aiheuta kohtuutonta kuormitusta yhteisölle. Niistä voidaan oppia ja niiden epätoivotut vaikutukset minimoida.  

Murrosiässä sosiaalinen päätöksenteko korostuu. Ikätovereiden mielipiteet vaikuttavat nuoren päätöksentekoon. Aikuisten mielipiteet ja ohjeet voivat jäädä paitsioon. 

Sosiaalisen identiteetin muodostamisessa nuori tasapainottelee toisaalta ryhmään kuulumisen tarpeen ja toisaalta yksilöllisyyden kanssa.  

Mustavalkoinen ajattelu kuuluu nuoren normaaliin kehitykseen. Murrosikäinen saattaa jakaa mielessään koulun aikuisia hyviin ja pahoihin. Tällainen jaottelu vaikeuttaa kouluympäristössä toimimista. Koulussa on kuitenkin pyrittävä tulemaan toimeen kaikkien kanssa ja ylläpitämään opiskelurutiinia kaikissa oppiaineissa.  

Murrosiässä nuori voi tehdä eroa vanhemmistaan. Silloin ennakoitava ja selkeä opettaja voi olla hyvä tuki sekä nuorelle itselleen että myös vanhemmille. Vanhempien voi olla helpottava kuulla, että toisessa ympäristössä nuori toimii vastuullisesti ja säilyttää keskusteluyhteyden.

Aina murrosikäisen irtautumisen prosessi ei näy ulospäin. Joskus nuoren mieli myllertää ja ajatukset jumiutuvat vain sisäisesti. Tämä vaihe on helpompi, jos arjessa on luotettavia ja ennakoitavia aikuisia.  

Koulunkäyntiin kuuluva oppiminen ja opiskelu ovat hyvää vastapainoa nuoruuden kuohuntavaiheelle. Tarkkarajainen ongelma vie ajatuksissa tilaa muulta pohtimiselta, ja sen ratkaisemiseen saa opettajalta apua. 

Oppimista harvemmin kuvataan keskittymisharjoituksena. Pikemmin oppimiseen kaivataan keskittymistä. Kuitenkin hetkittäinenkin keskittyminen opetettaviin asioihin kehittää nuoren aivoja. Se voi myös rauhoittaa ajatuspolkuja, jotka muuten ovat jatkuvia, levottomia tai polveilevia.  

Kehon muutosten rinnalla ajattelun ja toiminnanohjauksen taidot kehittyvät. Koulunkäynnin arjessa myös toiminnanohjauksen katkokset tulevat näkyviin. Yhtäkkiä asiat, jotka ennen sujuivat, eivät enää suju.  

Sosiaalisiin tilanteisiin vaikuttaa myös korostunut kiinnostus itsessä tapahtuviin muutoksiin ja havahtuminen siihen, mitä toiset ajattelevat itsestä. Tilanteet, joissa oleminen on vapaamuotoisempaa, ovat niin sosiaalisen oppimisen kuin konfliktienkin tapahtumapaikkoja. Näitä ovat esimerkiksi tuntien alut, välitunnit, ruokailu ja erilaiset siirtymät.  

Murrosikään kuuluvat tunnekuohut vaikeuttavat yhteistoimintaa. Toisaalta ne kertovat siitä, että murrosiän keskeinen tehtävä eli kehitys on käynnissä.  

Keskellä muutosta voi olla raskasta työskennellä ilman toimivaa struktuuria ja sopivaa vapautta. Murrosikäisetkin hyötyvät selkeistä säännöistä ja arjen ennakoitavuudesta.   

Pitkäjänteinen opiskelu tai ponnistelua vaativat tehtävät voivat vaikeutua nuoruusiässä. Tämä koskee varsinkin vaativien uusien asioiden oppimista.  

Motivoituminen suunnitelmalliseen aikaa vievään työskentelyyn voi olla vaikeaa. Seuraava päivä ja seuraava viikko voivat nuoren mielestä olla todella kaukaisia asioita.  

Nuoren reaktioihin vastaaminen 

• Katso kohti tai silmiin, jos tilanteeseen sopii.   
• Anna aikaa. Kuuntele.  
• Istukaa alas. Ole kiireetön.  
• Nyökkää tai osoita kuuntelevasi esimerkiksi sanomalla ”joo” tai ”aivan”.  
• Kysy varsinkin silloin, jos et ymmärtänyt: ”Mitä tuo tarkoittaa?”, ”En olekaan kuullut tuosta. Kertoisitko siitä lisää?”, ”Haluaisin ymmärtää…” 
• Voit toistaa nuoren sanoman esimerkiksi näin: ”Kuulin sun kertovan, että... Ymmärsinkö oikein?” 
• Pyri pitämään oma aikuisuutesi, kun nuori haastaa. Rauhallinen läsnäolo ja kuuntelu voi auttaa nuorta ja saada hänen olonsa tasaantumaan. 
• Kehitä omia itsesäätely- ja tunnetaitojasi. Ne auttavat sinua pysymään asiallisena ja rauhallisena.  
• Älä kauhistele, moiti, syytä, neuvo, selitä tai vähättele. Se estää nuorta tuomasta huoliaan esille. 

Vaihtoehtojen tarjoaminen 

• Tue nuorta valitsemaan hyvä suunta, joka auttaa häntä itseään. Tarjoa vaihtoehtoja, joista useampi on hyvä.  
• Älä anna vaihtoehtoa, jota ei voi toteuttaa.  
• Älä lupaa asioita, joita et pysty toteuttamaan. Älä myöskään uhkaa seuraamuksilla, joihin et voi vaikuttaa.  
• Anna selkeä ohje tai rajaus, mitä voi tehdä.  
• Jos nuori hermostuu tehtävistä, pohtikaa yhdessä mahdollisuuksien mukaan, mitä asialle voisi tehdä. Ovatko tehtävät liian vaikeita? Mikä niissä on hankalaa? 
• Jos nuori hermostuu aikuisen toimintaan, anna aikaa. Älä jää jankkaamaan.  
• Voit ohjata nuoren toiseen tilaan tai ulos.  

Oppilaantuntemus 

• Oppilaantuntemuksen avulla voi valita sopivan auttamistavan. Tarvitseeko nuori esimerkiksi empatiaa ja aikaa vai tiukkoja rajoja ja ohjausta? 
• Herkästi kiihtyvän nuoren kanssa sovitaan yhdessä, mitkä ovat hyviä toimintatapoja. Sopikaa, miten häntä autetaan tai ohjataan haastavissa tilanteissa.  
• Ymmärrä nuoren kehitystehtävää, jossa hän vastustaa, haastaa ja pyrkii erilleen. Luottamus kasvaa, kun kohtaat nuoren myös haastavassa tilanteessa, jossa tunteet kuohuvat. Jatkossa nuoren voi olla mahdollista kertoa huolistaan tai haasteistaan.