Käyttäytymisellä reagoivan oppilaan tukeminen

Käyttäytyminen on taito, joka kehittyy harjoittelemalla. Selkeät säännöt ja käyttäytymisodotukset ovat kaikille hyödyksi. 

Mitä on käyttäytymisellä reagointi?

Käyttäytymisellä reagointi on haastavaa käyttäytymistä, joka voidaan jakaa voimakkuuden, määrän ja keston perusteella

1. ohimeneviin, lapsen kehitykseen kuuluviin käytösoireisiin
2. käytösongelmiin
3. uhmakkuus- ja käytöshäiriöihin

Käyttäytymisellä reagointi voi olla uhmakasta, tottelematonta tai vihamielistä käyttäytymistä.

Lapsen kasvuympäristö, temperamentti, kehitystaso ja aiemmat kokemukset vaikuttavat hänen käyttäytymiseensä ja taitoihinsa toimia haastavissa tilanteissa.

Miten käyttäytymisellä reagointi näkyy koulussa? 

Lapsen ja nuoren kyvyt säädellä omaa käytöstään ja tunne-elämäänsä ilmenee koulussa erityisesti tapoina, joilla hän 

• toimii turhautumis- ja pettymystilanteissa 
• ottaa vastaan koulun aikuisten ohjausta  

Käyttäytymisellä reagointi voi näkyä koulussa esimerkiksi

• opettajan tai muiden aikuisten uhmaamisena
• sääntöjen vastustamisena ja rikkomisena
• toisten oppilaiden härnäämisenä ja ärsyttämisenä
• kiusaamisena
• riitoihin ajautumisena
• fyysisenä tai sanallisena aggressiona

Aggressiivinen käytös

Aggressiota syntyy, jos tilanteet ylittävät oppilaan säätelykyvyn. Oppilas voi herkästi kokea ympäristön pahaa tahtovana. Tällöin hän alkaa puolustautua.

Aggressiivinen käytös voi liittyä lapsen tai nuoren aiemmin oppimiin puolustuskeinoihin.

Haastava käyttäytyminen aiheuttaa häiriötä koulussa. Tilanteisiin pitää puuttua ja lasta tai nuorta auttaa käyttäytymisen muuttamisessa.  

Tutkimusten mukaan reaktiivinen puuttuminen käyttäytymisen vaikeuksiin ei ole kestävä toimintamalli. Sen sijaan tarvitaan suunnitelmallisuutta ja ennakoivia toimia. 

Toimivimmat mallit muokkaavat toimintakulttuuria niin, että

• oppilaille on selkeät käyttäytymisodotukset
• koulun aikuisilla on käytössään sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia keinoja

Keskeiset toimintaperiaatteet

Ensin on tärkeää kiinnittää huomiota oppimisympäristöön ja kuormitukseen liittyviin tekijöihin. Tällaisia ovat esimerkiksi

• selkeiden sääntöjen ja sopimusten luominen
• selkeä ohjaaminen
• ennakoitavuuden ja rutiinien luominen
• vaatimustason tarkistaminen 
• oppimisen tukikeinojen tarkistaminen
• häiriötekijöiden karsiminen

Käyttäytymisellä reagoimiseen voidaan vaikuttaa vahvistamalla myönteistä käytöstä ja rajaamalla ongelmakäytöstä.

Myönteisen käytöksen vahvistamisessa keskeistä on

• myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen
• kannustavan ilmapiirin vahvistaminen
• välittämisen, kuuntelemisen ja arvostamisen osoittaminen
• positiivisen käytöksen huomioiminen ja kehuminen 
• yhteistyötaitojen ja tunnetaitojen opettaminen

Ongelmakäytöstä voidaan rajoittaa tarkasti ja harkitusti sitten, kun myönteisen käytöksen vahvistamisen keinot ovat jo käytössä. Ongelmakäytöksen rajaaminen ilman myönteistä vahvistamista on tehotonta. Tällöin oppilaat eivät omaksu toivottuja käytöstapoja eivätkä välttämättä tiedä, miten heidän tulisi toimia.

Ongelmakäytöksen rajaamisen keinoja ovat esimerkiksi

• ohjaaminen, kehottaminen ja kieltäminen tehokkaalla ja selkeällä tavalla
• ongelmakäytöksen huomiotta jättäminen, kun myönteistä käytöstä huomioidaan riittävästi
• suunnitelmallinen seuraamusten käyttö viimesijaisena työkaluna

Mitä opettaja voi tehdä?

Keinot vähentää ei-toivottua yksilöllistä reagointia luokassa riippuvat sekä opettajasta että tämän mahdollisuudesta pyytää työskentelyyn mukaan muita koulun aikuisia ja oppilashuoltoa.

Mitä tehdään, kun tilanne on akuutti?

Kiihtyneen tai vihaisen oppilaan kohtaamisessa on tärkeää, että aikuinen pysyy rauhallisena.

Hengähdystauko ennen asioiden selvittelyä voi olla lapselle tai nuorelle yhtä tärkeää kuin opettajalle. Se voi mahdollistaa keskusteluyhteyden palauttamisen ja asian selvittelyn.

Toimintaohjeet tiivistetysti

1. Anna tilaa. Muista kehonkieli ja kunnioitus.
2. Kuuntele.
3. Anna selkeät ja yksinkertaiset ohjeet tai vaihtoehdot.
4. Palatkaa asiaan, kun tilanne on rauhallinen.

Ymmärtämisen osoittaminen

Haastavassa tilanteessa on hyvä ilmaista, että aikuinen ymmärtää oppilaassa heräävää aggressiontunnetta. Tunteen ymmärtäminen ei tarkoita samaa kuin väkivaltaisen käyttäytymisen hyväksyminen.

Vuorovaikutus

Vihaisen ja kiihtyneen oppilaan reagointiin ei tule vastata kiihtymyksellä tai vihalla. Kiihtyneen oppilaan puheiden korjaaminen tai vastaan väittäminen vie harvoin hyvään lopputulokseen.

Keskusteluyhteys voidaan palauttaa kuuntelemalla ja tarjoamalla oppilaalle mahdollisuus tulla kuulluksi.

Haastavassa tilanteessa on muistettava kohtaamisen vastavuoroisuus. Aikuisen oma suhtautuminen ja käyttäytyminen vaikuttavat oppilaan käyttäytymiseen. Vuorovaikutuksessa on tärkeää huomioida myös oma kehonkieli, äänensävy ja äänenvoimakkuus.

Keskustelu

Yhteistyösuhteen palauttamiseen voi mennä aikaa. Se voi kestää esimerkiksi seuraavaan päivään. Voidaan sopia, että aikuinen kuuntelee ja keskustelua jatketaan myöhemmin. 

Tilanteiden ja tapahtumien piirtäminen keskustelun tukena voi auttaa oppilasta ilmaisemaan oman näkemyksensä, tunteensa ja ajatuksensa.

Mitä tehdään akuutin tilanteen jälkeen?

Käytöksellään reagoivia oppilaita ohjataan usein kasvatuskeskusteluilla. Ne voivat kuitenkin olla negatiivisen kehän ratkomiseen riittämättömiä.

Kasvatuskeskusteluiden myötä oppilaalle voi myös kehittyä negatiivinen minäkuva ja maine. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten asioita hoidetaan, miten hänestä koulussa puhutaan ja miten häntä katsotaan.

Myös oppilaaseen kohdistuvat yksilöterapeuttiset interventiot ja hoidot ovat yleensä riittämättömiä. Oppilaan toimintaa tulee ohjata ja hoitaa kehitysympäristöissä eli kotona ja koulussa.

Koulussa tulee olla käytynä keskustelu ja rakennettuna toimintamallit siitä, millaisilla kasvatuskeinoilla koulun aikuiset ohjaavat ja rajaavat oppilaiden käytöstä esimerkiksi tilanteissa, joissa nämä kokevat pettymystä tai vastustavat koulun ohjeita.

Kaikissa oppimistilanteissa on tärkeää vahvistaa ympäristön tarjoamaa tukea ja kehittää oppilaan kykyjä.

Harjoituksia myönteisen käyttäytymisen vahvistamiseen koulussa

Mielenterveystalon lasten ja nuorten omahoito-ohjelmista löytyy harjoituksia, joiden avulla voi vähentää käyttäytymisellä reagoimista luokassa ja koulussa.

Harjoituksia voi hyödyntää

• ryhmässä ennaltaehkäisevästi
• yksilön tukena esimerkiksi opiskeluhuollossa.

Positiivinen vuorovaikutus

Käyttäytymisellä reagoiva oppilas hyötyy erityisesti aidosta kiinnostuksen ja arvostuksen osoittamisesta ja kuulluksi tulemisen kokemuksesta. Positiivista vuorovaikutussuhdetta opettajan ja oppilaan välillä voi vahvistaa esimerkiksi seuraavan harjoituksen periaatteiden mukaisesti.

Myönteisen käytöksen vahvistaminen

Vahvistaminen on toimivin tapa vaikuttaa oppilaan käyttäytymiseen. Kun koulun aikuiset vahvistavat oppilaan toivottua käytöstä johdonmukaisesti ja säännöllisesti, se lisääntyy.

Osa harjoituksista on suunnattu vanhemmalle, mutta niiden periaatteita voi ottaa käyttöön myös koulussa.

Käyttäytymisen säätely

Harjoituksen tavoitteena on opettaa lasta säätelemään käyttäytymistään erilaisissa tilanteissa. Koko ryhmän kanssa suunniteltu käyttäytymisen kaukosäädin voi auttaa myös yksittäistä oppilasta.

Rauhoittumisen suunnitelma

Onko kouluun mahdollista suunnitella rauhoittumispaikkoja? Parhaassa tapauksessa sopivia rauhoittumispaikkoja löytyy niin kotoa kuin koulustakin.

Kun ideoita piirretään ja suunnitellaan, voidaan niitä myös viedä käytäntöön. Ryhmässä voi myös rakentaa pienoismalleja.

Ympäristön muokkaaminen

Kun yksilön tukea suunnitellaan, voidaan ympäristöä muokkaamalla vaikuttaa kuormittumiseen. Se auttaa oppilasta säätelemään voimavarojaan.

Jaksottaminen ja tauottaminen

Nuorten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmasta voi soveltuvin osin hyödyntää harjoituksia yläkouluryhmälle ja yksilön tukemiseen: 

Käyttäytymisen säätelyyn liittyy myös voimavarojen säätely. Kuinka pitkään voi työskennellä menettämättä hermoja? Millainen on hyvä tauko? Näistä teemoista voi keskustella ryhmässä tai yksittäisen oppilaan kanssa 

Neuvottelu- ja ongelmanratkaisutaidot

Neuvottelemista ja ongelmanratkaisutaitoja voi opetella. Toimintatavoista yhdessä keskusteleminen auttaa oppilaita sitoutumaan sopimukseen. Näin myös mahdollista löytää yhdessä hyväksyttyjä keinoja toimia haastavissa tilanteissa.

Rajaaminen

Tehokkaan rajaamisen harjoitus on suunniteltu tehtäväksi kotona. Sitä voi kuitenkin soveltaa myös varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

Seuraukset

Ryhmän kanssa on myös hyvä käydä läpi seuraamuksen ja rangaistuksen eroa.

Seuraamusta saatetaan pitää pienenä ja harmittomana. Seuraamusten idea ei ole rangaista vaan opettaa, että kielteisillä toimintatavoilla on seurauksia.

Jos seuraamus on kohtuuton, on kyseessä rangaistus. Rankaisevalla kasvatuksella lapsi ei opi kunnioittamaan sääntöjä.

Ristiriitojen käsittely

Seuraavan harjoituksen avulla voit auttaa oppilaita riitatilanteen käsittelemisessä ja riidan sopimisessa.

Kuunteleminen

Käyttäytymisellä reagointia voi esiintyä vähemmän, jos kuuntelemista on harjoiteltu. Jos kuunteleminen on vaikeaa, saattaa tärkeää tietoa jäädä saamatta. Miten helpottaa kuuntelemista? Näistä teemoista voi keskustella ryhmässä tai yksittäisen oppilaan kanssa 

Tunnetaidot

Käyttäytymisellä reagointi voi olla myös omien vaikeiden tunteiden ulkoistamista muihin tai muuhun. Tunnetaitoja ei ole koskaan liian myöhäistä harjoitella.

Tunteet eivät itsessään ole haitallisia, mutta niiden herättämä toiminta voi olla.

Joskus saattaa tuntua siltä, että ei osaa mitään tai että itsessä ei ole mitään hyvää. Omien hyvien puolien löytämistä voi ja kannattaa harjoitella.

Harjoitukset sopivat opiskeluhuoltoon oppilaan kanssa tehtäviksi.

Ei kaikelle väkivallalle -sivusto

Kokoava opetushallituksen ylläpitämä sivusto #EiKaikelleVäkivallalle. Sivustolta löytyy kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisyyn tietoa ja ohjeita.  

Vaativa konsultaatio

Vaativa konsultaatio on tarkoitettu niihin tilanteisiin, joissa kunnan omat keinot on käytetty. Tukea  löytyy VIP-verkoston kautta. Vaativan erityisen tuen VIP-verkoston työssä on kehitetty vaativaa, monialaista tukea sekä ennaltaehkäiseviä toimia ja varhaista tukea.