Jiõččhåidd-programm
6. Ateriarytmi kuntoon
Ruokailun ei kuulu aiheuttaa stressiä. Joustavan ruokasuhteen avulla voi luoda opiskelukykyä ja yleistä hyvinvointia edistävät syömistottumukset.
Joustava ruokasuhde
Joustava ruokasuhde tarkoittaa sitä, että tiukan ruokavalion tai jäykkien ravitsemusohjeiden noudattamisen sijaan kuuntelet oman kehosi tuntemuksia. Toisille sopii ateriointi kolme kertaa päivässä, toisille taas viisi kertaa päivässä.
Joustavaan ruokasuhteeseen kuuluu myös ruokavalintojen joustavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokia ei ole jaoteltu kielletyiksi ja sallituiksi.
Joustavuus tarkoittaa myös ymmärrystä siitä, että syöminen on perustarve, jota ei tarvitse erikseen ansaita. Syömisestä ei kuulu seurata häpeän- tai syyllisyydentunteita.
Mihin kaikkeen ravinto vaikuttaa myönteisesti?
- muistiin ja oppimiseen
- stressinsietokykyyn
- urheilusuorituksiin
- kehon ja mielen hyvinvointiin
- terveyteen ja yleiseen jaksamiseen
- vastustuskykyyn
Nälän tunnistaminen
Nälän ja kylläisyyden tunnistaminen ei aina ole yksinkertaista. Kehotietoisuus auttaa huomioimaan kehon tarpeet.
Jo lapsuudenkodista asti opitut ruokailutottumukset voivat vaikuttaa siihen, miten nykyisin syöt. Oliko lapsuudenkodissasi yhteisiä ruokahetkiä ja valmistettiinko ruokaa yhdessä?
Lisäksi hektisen arjen seurauksena arkeen voi muodostua erilaisia tapoja ja taipumuksia. Aamupala saattaa jäädä kiireessä väliin, lounaan syöminen voi unohtua ja kaikesta aterioinnista tulla kiireinen suoritus.
Tunnesyöminen
Nälän lisäksi syömistä ohjaavat myös tunteet ja tottumukset. Tunteiden ohjaamaa ruokailua kutsutaan tunnesyömiseksi.
Syömisen tai syömättömyyden avulla voi pyrkiä säätelemään omia tunteita ja ajatuksia. Tunnesyömiseen havahtuu usein vasta sitten, kun tilanne on jo mennyt ohi.
Lähes kaikki syövät joskus tunteiden, kuten mielihyvän, takia. Jos syöminen ja päivittäinen ateriarytmi ovat jatkuvasti ja haitallisella tavalla tunteiden varassa, on asiaa hyvä työstää. Tunteiden käsittelemiseen kannattaa etsiä muita keinoja.
Harjoitus: Pohdi ruokailutottumuksiasi
Tavoite
Tunnistat omia ruokailutottumuksiasi ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Ohje
Pohdi, millä tavoin eri asiat, kuten tunteet, päivärytmi tai tottumukset, ohjaavat ruokailutottumuksiasi.
- Ohjaavatko jotkin tietyt tunteet ruokailuasi? Päätätkö usein syödä jotain silloin, kun koet esimerkiksi tylsyyttä, ärtyneisyyttä tai väsymystä?
- Oletko tottunut onnistuessasi palkitsemaan itsesi ruualla?
- Millaisia ruokailutottumuksia olet oppinut lapsuudenkodistasi?
Omat ruokailutottumukseni:
Harjoitus: Ateriapäiväkirja
Tavoite
Tunnistat, mihin asioihin olet omissa ruokailutottumuksissasi tyytyväinen ja mitä haluaisit muuttaa. Otat askeleen kohtia hyvinvointia tukevaa ruokailua.
Ohje
Kirjaa ylös kaikki ateriasi viikon ajalta. Kun olet täyttänyt ateriapäiväkirjan, kirjaa ylös, mihin olet tyytyväinen ja mitä haluaisit muuttaa. Voit pohtia esimerkiksi ruoan määrää ja laatua, aterioiden määrää sekä ruokailutilanteita.
Mikä olisi pienin mahdollinen askel, jonka voisit tehdä parantaaksesi ruokailutottumuksiasi?
Voit tehdä listausta esimerkiksi vihkoon tai pdf-pohjaan, joka löytyy harjoituksen lopusta. Voit tehdä muistiinpanojasi myös suoraan alta löytyviin täyttöruutuihin.