Jiõččhåidd-programm

1. MISTÄ ON KYSE?

Autismikirjolla tarkoitetaan joukkoa ihmisen ominaisuuksia. Näiden ominaisuuksien takia voi olla hankalaa ymmärtää muita ja tulla itse ymmärretyksi.

Lisäksi nämä ominaisuudet voivat auttaa innostumaan asioista. Niiden ansiosta saatat nähdä asioita eri näkökulmista kuin muut.

Mitä on autismikirjo?

Autismikirjo on joukko synnynnäisiä ominaisuuksia. Synnynnäinen ominaisuus on sellainen, joka on ihmisellä jo vauvana.

Autismikirjoon kuuluvat esimerkiksi autismi ja Aspergerin oireyhtymä.

Autismikirjon piirteet ja niiden aiheuttama haitta vaihtelevat paljon. Siksi käytetään sanaa "kirjo". Se tarkoittaa, että sama asia voi ilmetä useilla erilaisilla tavoilla. Sitä voi esimerkiksi olla vähän tai paljon.

Mitä on neurotyypillisyys?

Neurotyypillisellä tarkoitetaan ihmistä, joka ei ole autismikirjolla. Suurin osa ihmisistä on neurotyypillisiä.

Miten yleistä autismi on?

Noin yhdellä ihmisellä sadasta on autismikirjon diagnoosi.

Minulla on autismin piirteitä – Onko minulla autismi?

Tässä tekstissä puhutaan autismikirjon ihmisistä ja neurotyypillisistä ihmisistä. Autismikirjon ihmisten ja neurotyypillisten ihmisten välillä ei ole tarkkaa rajaa.

Kenelläkään ei ole vain autismin piirteitä tai vain neurotyypillisen piirteitä. Monilla ihmisillä on autismikirjoon sopivia synnynnäisiä ominaisuuksia, vaikka heillä ei ole autismikirjon häiriötä.

Monet nuoret epäilevät itsellään autismia. Joskus jokin muu asia voi selittää vaikeuksia tai erilaisuuden kokemusta. Esimerkiksi sosiaalinen ahdistuneisuus tai ujous voi vaikuttaa autismilta.

Tietoa diagnooseista

Diagnoosi on lääkärin määrittely siitä, onko ihmisellä jokin terveysongelma, häiriö tai sairaus.

Autismikirjoon kuuluu useita erilaisia diagnooseja. Niitä ovat muun muassa lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä ja lapsuuden laaja-alainen kehityshäiriö.

Kaikkia näitä diagnooseja voidaan yhdessä sanoa autismikirjoksi.

Diagnooseja asetetaan siksi, että ihminen voi saada tarvitsemaansa hoitoa tai kuntoutusta. Sen vuoksi diagnostisissa kriteereissä korostetaan autismiin liittyvä hankaluuksia. Autismiin liittyy kuitenkin myös myönteisiä piirteitä.

Täytyykö autismiin saada diagnoosi?

Jos autismikirjon ominaisuudet haittaavat elämää, voi diagnoosista olla hyötyä. Diagnoosin avulla voi saada tukea, joka helpottaa arkea.

Diagnoosi auttaa ymmärtämään itseä ja omia piirteitä. Monia auttaa jo tieto siitä, että omalle erilaisuudelle on selkeä syy.

Minkä ikäisenä autismikirjo diagnosoidaan?

Jos ihminen on autismikirjolla, ovat autismikirjoon kuuluvat ominaisuudet olleet hänellä aina.

Diagnoosin voi kuitenkin saada eri ikäisenä. Jotkut saavat diagnoosin jo lapsena. Jotkut taas saavat sen vasta aikuisena.

Miksi autismikirjoa ei aina huomata jo lapsuudessa?

Autismikirjon oireet ovat eri ihmisillä erilaisia. Joskus oireita ei huomata. Joskus taas ajatellaan, että oireet johtuvat jostain muusta asiasta.

Toisilla hankaluudet tulevat esiin vasta myöhemmin, esimerkiksi silloin, kun pitää selvitä vaikeista asioista.

Esimerkki: Yläasteelle tai lukioon siirtyminen voi olla vaikeaa. Silloin ihmissuhteista tulee monimutkaisempia kuin aiemmin. Koulunkäynti vaatii aikataulujen hallitsemista ja siirtymistä luokasta toiseen. Tällaiset asiat voivat olla autismikirjon henkilöille vaikeita.

Tän obbvuõđâst

Täʹst lie puk tän obbvuõđ seeid