Skip to main content

Jieštipšomohjelm

6. Rankaiseva tai vaativa moodi

Lapsi, jonka haavoittuvuudentunteisiin ei vastata, voi oppia suhtautumaan omaan haavoittuvuuteensa tai vihaisuuteensa kielteisesti.

Tämän seurauksena hän voi aikuisena suhtautua vähätellen tai vaativasti omaan haavoittuvuuteensa tai vihaisuuteensa. Tästä puhutaan rankaisevana tai vaativana moodina.

Rankaisevassa moodissa kokee ansaitsevansa syyllistämistä tai rangaistuksen

Saatat toimia tämän kokemuksen mukaisesti rankaisemalla, satuttamalla tai syyttämällä itseäsi.

Vaativassa moodissa uskoo, että aina täytyy olla täydellinen ja tehokas

Vaativassa moodissa ajattelet, että sinun täytyy suoriutua erinomaisesti ja toimia tehokkaasti, saavuttaa tietty asema, laittaa toisten tarpeet omien edelle ja olla korostuneesti toisia varten.

Tässä moodissa tuntuu kielletyltä ilmaista omia tunteita tai olla spontaani.

Sisäinen puhe syntyy kokemuksista

Rankaiseva tai vaativa sisäinen puhe voi olla heijastusta siitä, miten muut ovat sinua kohdelleet ja puhutelleet. Joskus käy niin, että jatkat sen toistamista itsellesi. Sisäinen puhe voi tuntua siltä kuin se olisi jonkun auktoriteetin puhetta.

Rankaiseva tai vaativa sisäinen puhe voi myös heijastaa lapsen tai nuoren pettymystä siitä, että omia tarpeita ei ole nähty. Pettymys voi kääntyä omien tarpeiden ja itsen mitätöimiseksi.

Rankaisevuus on yritys suojautua

Tämä johtuu lapsen tai nuoren pyrkimyksestä suojata itseään haavoittavissa tilanteissa. On turvallisempaa ajatella, että vika on itsessä kuin siinä, että toiset eivät pysty vastaamaan tarpeisiin. Itse voi yrittää toimia paremmin, mutta aikuisiin tai vertaisryhmään ei voi juuri vaikuttaa.

Saatat ajatella esimerkiksi:

  • ”Olen tällainen itkupilli.”
  • ”Olen luuseri.”
  • ”Olen hankala ihminen.”
  • ”Kukaan ei kestä minua, jos he näkevät, minkälainen pohjimmiltani olen.”

Samalla omiin tarpeisiin kehittyy vähättelevä suhtautumistapa. Tällaisia ajatuksia ovat esimerkiksi:

  • ”Minun pitäisi olla reippaampi ja itsenäisempi.”
  • ”En saa vaivata muita.”
  • ”Olen liian tarvitseva.”

Rankaiseva tai vaativa sisäinen puhe satuttaa ja uuvuttaa

Monilla tällainen negatiivinen sisäinen puhe on jatkuvaa. Se masentaa tai ahdistaa ketä tahansa. Jos joku puhuttelisi toista sillä tavalla, se olisi kiusaamista.

Tällaista itseen kohdistuvaa kiusaamista ei aina osata kyseenalaistaa. Hyvä ajatuskoe onkin miettiä, miten puhut itsellesi ja voisitko sanoa samoin hyvälle ystävällesi.

Negatiivisesta sisäisestä puheesta luopuminen voi pelottaa

On usein pelottavaa luopua rankaisevasta tai vaativasta sisäisestä puheesta, koska sen tarkoitus on ollut suojata omia kipeitä tunteita.

Rankaisevuudesta luopuessaan joutuu kohtaamaan sen taustalla olevaa pelkoa tai surua. Nämä pelot ja surut tuntuvat isoilta, koska ne ovat lapsen tai nuoren pelkoja ja surua niissä tilanteissa, joissa hän on ollut.

On hyvä opetella puhumaan itselle lempeämmin sekä vähitellen kohdata omia haavoittuvuudentunteita.

Miten rankaisevuus voi näkyä?

Katso, millaisia rankaisevuuden ja häpeän kokemuksia Pekalla on ollut työpaikallaan.

Rankaisevuuden kokemuksia voi helpottaa korjaavan mielikuvatyöskentelyn avulla.