Jieštipšomohjelm
4. Tunnista oirekehät
Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä riippuvaisempi hän on vanhemmistaan ja perheen ajatusmalleista. Perhe saattaa joskus huomaamattaan vahvistaa lapsen kielteistä ajattelua tai oireilua. Ongelmia ylläpitäviä vuorovaikutuskehiä tunnistamalla ja muuttamalla oireilua voi helpottaa.
Vanhemman ajatusten ja toiminnan vaikutus
Vanhempien ajatukset ja uskomukset maailmasta välittyvät lapselle. Vanhempien kautta lapselle muodostuu käsitys siitä, miten hankalista tilanteista voi selviytyä, minkälaiset ominaisuudet ovat arvostettuja ja miten ollaan vuorovaikutuksessa.
Nämä ajatukset ja uskomukset voivat määrittää myös lapsen ajatuksia omista oireistaan.
Miten vanhempien toiminta muokkaa lapsen ajattelua?
Esimerkiksi ahdistuneiden lasten vanhemmat saattavat olla tavallista suojelevampia. Heidän käytöksensä voi viestiä lapselle uhkista ja vaaroista. Tällöin myös lapsi oppii herkästi havaitsemaan ympäristöstä uhkia.
Kun ympäristö tuntuu uhkaavalta, alkaa lapsi välttää ahdistavia tilanteita. Tällöin hän ei saa kokemusta selviytymisestä. Näin lapsen luottamus ja käsitys omasta kyvystään selviytyä voi jäädä heikoksi.
Myös vanhempien ajatukset siitä, miten lapsi selviytyy erilaisista tilanteista tai millaisia taitoja tai kykyjä lapsella on, vaikuttavat oireisiin suhtautumiseen.
Harjoitus: Ajatukset lapsestani
Miksi?
Opit huomaamaan, millaisia odotuksia ja uskomuksia sinulla on lapsestasi.
Miten?
Pohdi ja kirjaa ylös millaisia ajatuksia sinulla on lapsestasi.
- Uskotko lapsesi tai nuoresi selviytyvän uusista tilanteista?
- Millaisia taitoja ja kykyjä odotat lapseltasi tai nuoreltasi?
Ajatuksia lapsestani
Oireita vahvistava kehä
Lapsen ja vanhemman välistä oireita vahvistavaa vuorovaikutusta voidaan kuvata kehällä. Kehässä vanhemman ja lapsen tunteet, ajatukset ja toiminta vaikuttavat toinen toisiinsa.
”Kaupassa ahdistaa” ”Lapsi ei pärjää”
”Ahdistaa” ”Olen neuvoton”
”Jään kotiin” ”Annan olla”
Väliaikainen helpotus
Lapselle voi tulla ajatus, että kaupassakäynti on liian ahdistavaa. Vanhempi saattaa ajatella, että lapsi ei pysty käymään kaupassa.
Nämä ajatukset herättävät molemmissa vaikeita tunteita. Lapsen ahdistus lisääntyy, kun hän ajattelee kauppaan menoa. Vanhempi saattaa olla itsekin ahdistunut, tai hän saattaa kokea surua tai keinottomuutta.
Lapsi päättää jäädä kotiin, ja vanhempi päättää olla kannustamatta lasta kauppaan menoon. Vaikeat tunteet lievittyvät hetkellisesti. Pitkittyessään kehä voimistaa sekä ahdistusta että välttelyä.
Miten purkaa oirekehää?
Ongelmia ylläpitäviä vuorovaikutuskehiä tunnistamalla ja muuttamalla voidaan oireita helpottaa. Perheenjäsenet voivat tukea toisiaan vuorovaikutuksen muuttamisessa.
Oireita vahvistavaa kehää muutetaan toimimalla toisin vaikeista tunteista huolimatta. Vanhempi voi päättää omista peloistaan huolimatta kannustaa lasta yrittämään.
”Harjoittelen” ”Vähitellen onnistumme”
Molempien toiveikkuus lisääntyy
”Aloitan pienestä” ”Kehun ja kannustan”
Ahdistus lievittyy
Lapsi harjoittelee vanhemman tuella ahdistavan asian tekemistä pienin askelin ikävästä tunteesta huolimatta. Molemmat saavat onnistumisen kokemuksia ja toiveikkuudentunne lisääntyy.
Toimimalla näin pitkällä aikavälillä välttely vähentyy ja ahdistus lievittyy.
Harjoitus: Pura oireita vahvistavia kehiä
Miksi?
Huomaat kehiä, jotka vahvistavat lapsen tai nuoren oireita. Muutat näitä kehiä kokeilemalla erilaisia toimintatapoja.
Miten?
Pohdi, tunnistatko perheestänne oireita vahvistavia tai ylläpitäviä kehiä. Miten vuorovaikutuskehää voisi muuttaa?
Esimerkiksi: "Lapsi on allapäin eikä halua tehdä mitään. Annan hänen olla rauhassa huoneessaan. Se kuitenkin laskee hänen mielialaansa lisää. Teen lapseni kanssa jotain pientä, vaikka häntä ei huvita. Näin lapsi saa kokemuksen, että hän pystyy tekemään asioita."
Pohdintaa
Muista
Perheen vuorovaikutuskehät voivat joskus ylläpitää lapsen oireita.
Vuorovaikutuskehiä tunnistamalla ja muuttamalla voidaan vähentää oireita.