Jieštipšomohjelm

Ajatukset ovat mielikuvia tai sisäistä puhetta, jota kerrot itsellesi. Ajatukset ohjaavat sitä, minkälaisia tulkintoja teet tilanteista. Ajatukset voivat olla automaattisia, jolloin niiden vaikutusta ei edes huomaa.   

Ajatukset voivat olla haitallisia, jos ne eivät vastaa todellisuutta tai jos ne ovat kielteisiä. Esimerkiksi ajatus ”tästä ei tule ikinä mitään” lannistaa. Ajatus ”opin koko ajan, vaikka tämä on vaikeaa” saa saman tilanteen tuntumaan toiveikkaammalta.  

Haitalliset ajatukset lannistavat 

Haitalliset ajatukset ovat usein muodoltaan ehdottomia ja mustavalkoisia. Ne voivat alkaa esimerkiksi sanoilla ”ei koskaan”, ”aina” tai ”pitää”. 

Haitalliset ajatukset voivat laskea mielialaa ja vaikeuttaa toimintaa. Ne saattavat lannistaa ja saada esteet tuntumaan suuremmilta.  

Perheessä haitalliset ajatukset ovat usein jaettuja. Kun ongelmat ovat jatkuneet pitkään, voivat kielteiset ajatukset korostua. Tällöin on vaikeaa rohkaista lasta tai vahvistaa toiveikkuutta tulevaisuudesta. 

Haitallisten ajatusten tunnistaminen ja haastaminen mahdollistaa muutoksen. 

Haitallisten ajatusten haastaminen 

Haitallisia ajatuksia voi opetella haastamaan keksimällä niiden rinnalle vaihtoehtoisia ajatuksia. Vaihtoehtoisia ajatuksia ideoimalla harjoittelet näkökulman vaihtoa.  

Kun vaihtoehtoiset ajatukset ovat joustavia, toiveikkaita ja kannustavia, ne parantavat oloa ja helpottavat toimintaa.  

Esimerkki 

Pohdi, miten näkökulman vaihtaminen vaikuttaisi tässä tilanteessa mielialaasi ja toimintaasi. 

Tilanne: Opettaja ohjasi meitä hakemaan ulkopuolista apua. 

• Haitallinen ajatus: ”Hän ajattelee, että olemme epäonnistuneet vanhempina.” 
• Vaihtoehtoinen ajatus: ”Hän haluaa auttaa meitä. Kaikki tarvitsevat joskus apua.”