Skip to main content

Iešdikšunprográmma

Lapsen minäkuvan tukeminen

Mielialan laskiessa tarvitaan usein myönteisen minäkuvan vahvistamista.

Minäkuva eli käsitys omasta itsestä vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme ja toimimme ympäröivässä maailmassa ja suhteessa toisiin. Minäkuva muotoutuu ja kehittyy läpi elämän.

Usein vanhempien pyrkimyksenä ja toiveena on, että lapselle kasvaisi terve minäkuva ja vankka itsetunto. Näiden avulla hän voisi selvitä vastoinkäymisistä ja haasteista. Jos lapsen käsitykseen itsestä tulee kielteisiä puolia, voi se herättää huolta.

Miksi lapsen minäkuva on kielteinen?

Masennusoireiluun liittyy kielteisiä ajatuksia ja kokemuksia, jotka saattavat vaikuttaa minäkuvaan. Lapsi voi sisäistää alakuloiset ajatukset ja epäonnistumiset osaksi sitä, mitä ajattelee itsestään ja omasta pystyvyydestään.

Usein masentuneisuuden hellittäessä myös kielteiset ajatukset itsestä vähenevät. Lapsi saa uusia kokemuksia, jotka tukevat myönteisempää kuvaa itsestä.

Minäkuvaan on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota. Voit tietoisesti vahvistaa alakulon alle peittyneitä myönteisiä puolia lapsessa.

Mitä vanhempi voi tehdä?

Vanhempi voi tukea monin tavoin lapsensa minäkuvaa. Realistinen ja oikein ajoitettu myönteinen puhe ja palaute rakentavat tervettä itsetuntoa ja käsitystä itsestä.

Myös vanhemman oma suhtautuminen itseensä on merkityksellistä. Sen kautta lapsi oppii mallin, miten omiin ominaisuuksiin ja toimintaan suhtautua.

Kiinnitä tietoisesti huomiota siihen, miten

  • puhut lapsestasi
  • puhut itsestäsi ja muista ihmisistä
  • annat palautetta

Harjoitus: Myönteisen minäkuvan tukeminen

Miksi?

Opit kiinnittämään huomiota toimintaasi ja toimimaan tavoilla, jotka tukevat lapsen myönteistä minäkuvaa.

Miten?

Havainnoi

Havainnoi tapaasi puhua lapsestasi, hänen ominaisuuksistaan ja toiminnastaan. Kuinka usein, miten ja millaista palautetta annat hänelle?

Entä millaista puhetta käytät itsestäsi? Millainen puhe- ja palautteenantokulttuuri teillä on yleisesti perheessänne?

Vahvista

Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin ja vahvista havaintojesi perusteella tarvittavia osa-alueita:

  • Huomaa lapsesi ainutlaatuiset, hienot piirteet ja ominaisuudet. Kerro niistä lapsellesi, kun ne tulevat esiin ja näytä, miten arvostat lastasi.
  • Osoita, että lapsesi kokemukset, ajatukset ja tunteet sekä mielipiteet ja mielenkiinnonkohteet ovat tärkeitä ja kiinnostavia ja että haluat jakaa niitä lapsesi kanssa.
  • Anna myönteistä palautetta pienistäkin onnistumisista, myös yrittämisestä. Etsi sellaisia myönteisen palautteen antamisen tapoja, jotka tuntuvat lapsestasi hyviltä ja tilanteeseen sopivilta (esim. peukku, läpyt, hali, hymy sanallisen palautteen rinnalla).
  • Huomioi lapsesi pystyvyyttä ja toimijuutta, kun se on mahdollista. Kiitä ja kehu häntä tehtävän suorittamisesta tai avustamisesta.
  • Osoita luottamusta lastasi kohtaan antamalla hänelle sopivia vastuita ja tehtäviä.
  • Anna korjaavaa palautetta lapsen käyttäytymisestä, älä persoonasta. Lapsen käyttäytyminen voi olla huonoa tai väärin, mutta lapsi ei ole huono tai vääränlainen.
  • Puhu itsestäsi myönteiseen, arvostavaan sävyyn. Ole ylpeä omista piirteistäsi ja ominaisuuksistasi.
  • Osoita lapsellesi, miten mukavaa hänen kanssaan on olla ja miten ylpeä olet siitä, että saat olla juuri hänen vanhempansa.