Skip to main content

Iešdikšunprográmma

Mistä vaikeudet johtuvat?

Hyvän keskittymisen lähtökohta on hyvä kehon ja mielen tasapaino. Monet sairaudet, oireyhtymät ja tilannetekijät häiritsevät keskittymiskykyä.

Ihmiselle on henkiinjäämisen kannalta ollut tärkeää olla valppaana. Nopeat reagoijat ovat selvinneet. On luonnollista, että huomio siirtyy automaattisesti odottamattomiin, voimakkaisiin tai itselle tärkeisiin ärsykkeisiin.  

Automaattisen reagoinnin lisäksi ihminen pystyy jossain määrin tietoisesti valikoimaan, mihin huomionsa kohdistaa. 

Keskittyminen edellyttää rauhaa 

Ahdistuneena, peloissaan tai nälkäisenä ihmisen ensimmäisenä tavoitteena on palauttaa kehon ja mielen tasapaino. Jos aistit ovat virittyneet havaitsemaan uhkia, turvaa tai ravinnonlähteitä, on muihin asioihin paneutuminen vaikeaa.  

Kun tilanne ja olo tasapainottuvat riittävästi, voi huomiota jälleen säädellä paremmin. Joskus huomion tietoinen säätely on kuitenkin vaikeaa silloinkin, kun olosuhteet ovat kunnossa. 

Olosuhteiden vaikutus

Keskittymisvaikeudet ovat hyvin yleisiä. Niiden taustalla ei aina ole sairautta tai oireyhtymää. Myös olosuhteet voivat synnyttää tai ylläpitää keskittymisvaikeuksia.

On normaalia, että keskittymiskyky vaihtelee esimerkiksi unen ja stressin määrän mukaan. Pidempiaikainen unenpuute aiheuttaa kaikille keskittymisvaikeuksia. 

Kiireinen elämäntilanne ja keskittymiskyky

Pitkään jatkuessaan kuormittava elämäntyyli ja riittämätön palautuminen voivat aiheuttaa pitkäkestoisiakin keskittymisvaikeuksia. 

Seuraavalla videolla (2:23) asiantuntijat keskustelevat siitä, minkälaisissa elämäntilanteissa keskittymiskyky on tyypillisesti koetuksella ja miten stressi vaikuttaa keskittymiseen.

Lapsuuden elinympäristö ja keskittymiskyky 

Varhaislapsuuden turvaton tai kaoottinen elinympäristö voi aiheuttaa muutoksia hermostossa. Nämä muutokset voivat aiheuttaa tarkkaavuuden haasteita. 

Oireyhtymät, sairaudet ja vammat 

Kehitykselliset tarkkaavuuden häiriöt 

Keskittymisvaikeudet voivat olla myös kehityksellisiä eli synnynnäisiä. 

ADHD-oireyhtymään liittyy pysyvämpiä tarkkaavuuden säätelyn vaikeuksia. Ne ovat nähtävissä jo lapsuudessa. 

Myös moniin oppimisvaikeuksiin, autismikirjon häiriöihin ja käytöshäiriöihin liittyy keskittymisen ongelmia. 

Aivosairaudet ja -vammat 

Toimiva tarkkaavuuden säätely perustuu aivojen häiriöttömään toimintaan. Keskittymisvaikeudet ovat yleisiä neurologisten sairauksien ja aivovammojen yhteydessä. 

Somaattiset sairaudet 

Sairauksien fyysiset oireet ja hoidot sekä varsinkin niihin liittyvät kivut voivat lamauttaa tarkkaavuuden säätelyä tilapäisesti tai pysyvämmin. 

Mielenterveyden häiriöt 

Monien mielenterveyden häiriöiden yhtenä oireena on keskittymisvaikeus. Keskittyminen voi häiriintyä jo ennen häiriön puhkeamista tai vasta sen yhteydessä. Tilapäisetkin keskittymisvaikeudet lievittyvät usein hitaammin kuin varsinaiset psyykkiset oireet.   

Psykoosisairauksissa ongelmat ovat usein vaikeampia ja pysyvämpiä kuin esimerkiksi masennuksessa ja ahdistuksessa.