Miten unen erityishäiriöitä hoidetaan?

Kaikkien unen erityishäiriöiden hoitoon kuuluu unenhuolto ja univajeen välttäminen sekä unta rikkovien asioiden välttäminen tai lievittäminen. Unta rikkovia tekijöitä ovat esimerkiksi alkoholi ja muut päihteet, kofeiini, stressi, ahdistus ja kipu.

Liikunta auttaa stressinhallinnassa ja parantaa unenlaatua.

Itsehoito voi riittää

Yleisten keinojen lisäksi on olemassa eri häiriöihin kohdennettuja itsehoitomenetelmiä. Tavallisimmissa, lieväoireisissa unen erityishäiriöissä itsehoitokeinot ovat yleensä riittäviä.

Terveydenhuollon arviota ja hoitoa tarvitaan, jos

• itsehoito ei riitä lievittämään oireilua
• oireista koituu vaaraa ja selvää haittaa päiväaikaiselle toimintakyvylle.

Lääkkeetön hoito on keskeistä ja ensisijaista kaikissa unen erityishäiriöissä. Ainoastaan vilkeunen käyttäytymishäiriössä tarvitaan yleensä lääkitystä.

Miten häiriö todetaan?

Arviointi alkaa yleensä yleislääkärin vastaanotolla terveyskeskuksessa, tai jos oireilu uhkaa työkykyä, työterveyshuollossa.

Arvioinnissa tärkeitä työkaluja ovat unipäiväkirja ja haastattelu. Haastattelulla selvitetään unioireiden kestoa ja laatua sekä yhteyksiä muuhun terveydentilaan, terveystottumuksiin ja lääkityksiin.

Miten diagnoosi tehdään?

Unen erityishäiriöissä diagnoosi perustuu oirekuvaukseen ja muiden sairauksien tai aineiden vaikutusten poissulkemiseen. Vilkeunen käyttäytymishäiriössä diagnoosi tehdään unilaboratoriotutkimuksen perusteella.

Aikuisiällä alkaneiden syvänunen havahtumishäiriökohtausten taustalta poissuljetaan elimellisiä syitä. Näitä voivat olla lääkkeet, päihteet, unen aikainen hengityshäiriö tai liikehäiriö.

Lukuisat, epäsäännöllisin välein yön aikana toistuvat liikehtimiskohtaukset voivat viitata unenaikaisiin epilepsiakohtauksiin, muihin aivosairauksiin tai päihteiden käyttöön.

Epilepsiakohtauksesta merkkinä voi olla virtsankarkaaminen ja kieleen pureminen.

Vilkeunen käyttäytymishäiriön hoito

Vilkeunen käyttäytymishäiriötä hoidetaan lääkityksellä. Erityisesti ikääntyneillä turvallisin lääke on pitkävaikutteinen melatoniini.

Vilkeunen käyttäytymishäiriön kanssa saattaa esiintyä muita hermostollisia sairauksia. Niihin on tärkeää saada hoitoa.

Alkoholin välttäminen on erityisen tärkeää, koska se pahentaa oireita. Myös joidenkin psyykenlääkkeiden käyttöä voi olla tarpeen välttää.

Vuoteen lähiympäristön pehmustaminen on tärkeää tapaturmariskin vähentämiseksi. Jos kohtaukset ovat väkivaltaisia, on vuodekumppanin syytä siirtyä nukkumaan kauemmas.

Syvänunen erityishäiriön hoito

Syväunen erityishäiriön hoidossa on tärkeää välttää univajetta, säännöllistää unirytmiä ja varmistaa nukkumisolosuhteiden häiriöttömyys.

Myös rentoutus, stressinhallinta on oleellista. Unihäiriön kanssa samanaikaisten ahdistushäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen on avuksi.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia voi auttaa, vaikka samanaikaisia ahdistushäiriöitä ei olisikaan.

Kohtauksiin ei ole täsmälääkettä. Lääkehoitoja voidaan tilapäisesti kokeilla, jos lääkkeetön hoito ei tuota tulosta.

Syvänunen erityishäiriö lapsella

Lapsilla ajastetusta herättämisestä voi olla apua. Tällöin nukkuja herätetään tai laitetaan herätyskello soimaan aina noin vartti ennen tyypillistä kohtauksen alkamisaikaa.

Vuorokausirytmin häiriö

Vuorokausirytmin häiriön hoito on tärkeää, koska univaje laukaisee syvänunen havahtumishäiriökohtauksia.

Unenaikainen syömishäiriö

Jos laihdutus on laukaissut unenaikaista syömishäiriötä, varmista, että syöt säännöllisesti ja riittävästi. Kunnollinen iltapala on tärkeä.

Seksiparasomnia

Seksiparasomniakohtauksia vähentää vuodekumppanista erillään nukkuminen ja unenaikaisen kosketuksen välttäminen.

Pariterapia saattaa olla tarpeen, jos oireilu rasittaa parisuhdetta, tai parisuhteen ongelmat lisäävät stressiä ja oireilua.

Unihalvauksen hoito

Univajeen ja päihteiden välttäminen on tärkeää. Myös mahdollisiin samanaikaisiin ahdistushäiriöihin tulee saada hoitoa.

Jos lääkkeettömät keinot eivät riitä, voidaan unihalvausta hoitaa mielialalääkkeillä.

Painajaisunihäiriön hoito

Unenhuolto, ahdistuksenhallinta ja päihteiden välttäminen kuuluvat hoitoon. Kohdennettuna hoitomenetelmänä toistuviin painajaisuniin voidaan käyttää Luovaa uniharjoittelua.

Jos unettomuushäiriöön liittyy ahdistushäiriö, sen samanaikainen hoitaminen on tärkeää. Jos painajaisunihäiriö on osa traumaperäistä stressihäiriötä, tulee sitä hoitaa kokonaisuutena tarpeen mukaisesti.

Trauman aiheuttamiin painajaisiin voidaan joissain tilanteissa käyttää lääkitystä.

Yökastelun hoito

Yökastelun hoidossa lapsilla käytetään ensisijaisesti lääkkeettömiä keinoja, kuten vuodehälytystä ja kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Vuodehälytys toimii kosteutta tunnistavan anturin avulla. Kun vuode kastuu, tulee hälytys äänen ja värinän muodossa, että lapsi heräisi.

Rakontoimintaa hillitsevästä mielialalääkkeestä voi olla apua joissain tilanteissa.

Aikuis- tai vanhuusiällä alkaneen yökastelun taustalta kartoitetaan muut sairaudet. Kyseessä voi olla neurologinen sairaus tai infektio.

Uniharhojen hoito

Unen huolto ja päihteettömyys ovat ensisijaisia keinoja uniharhojen hoidossa. Tieto oireen vaarattomasta luonteesta usein rauhoittaa. Joskus tilaan voidaan käyttää lääkitystä.

Unihäiriöiden itsehoito

Tietoa itsehoitomenetelmistä löydät sivulta Parasomnioiden eli unen erityishäiriöiden itsehoito.

Lisätietoa avun hakemisesta löytyy mielenterveyspalvelut-osiosta.

Nettiterapia

Unettomuuteen on tarjolla myös nettiterapiaa, jota varten tarvitaan lääkärin lähete.