Parasomniat eli unen erityishäiriöt

Mitä ovat unen erityishäiriöt?

Tavallisimpia unen erityishäiriöitä ovat painajaisunihäiriö ja unihalvaus. Lapsilla ja nuorilla tavallisia ovat unissakävely, sekavuushavahtumiset ja unikauhukohtaukset sekä lapsilla yökastelu.

Muita unen erityishäiriöitä ovat uniharhat ja räjähtävä pää -oireyhtymä. Lähinnä ikääntyneillä ja eräissä sairauksissa esiintyy vilkeunen käyttäytymishäiriötä.

Milloin kyseessä on parasomnia?

Oireet voivat olla tilapäisiä ja liittyä esimerkiksi stressiin, univajeeseen ja kahvin tai alkoholin käyttöön. 

Unen erityishäiriöstä on kyse silloin, kun

• oireet toistuvat usein
• oireet haittaavat unen laatua ja päiväaikaista vireyttä tai
• altistavat nukkujan vaaratilanteille.

Unenaikainen poikkeava käyttäytyminen voi haitata ja vaarantaa myös vuodekumppania.

Ovatko parasomniat vaarallisia?

Kaikki unen erityishäiriöt häiritsevät unta. Ne voivat haitata päiväaikaista vireyttä ja tunne-elämää. Parasomniat ovat vaarattomia, ellei niihin liity tapaturmille altistavaa liikehtimistä ja käyttäytymistä.

Vaikka unikohtaukset ovat tahattomia, saattaa niiden aikaisesta käyttäytymisestä koitua sosiaalista haittaa ja häpeää. Jos oireet kokee pelottaviksi tai ahdistaviksi, voivat ne nostaa viretilaa ja aiheuttaa edelleen unettomuutta.

Unen erityishäiriöitä voidaan hoitaa ja osa niistä lievittyy itsestään.

Mistä parasomniat johtuvat?

Tavallisimmin oireita laukaisevat unenhuollon ongelmat, stressi, jotkin lääkkeet ja päihteet, kun ne yhdistyvät yksilöllisiin altistaviin ominaisuuksiin.

Osa unen erityishäiriöistä voi kuulua muun sairauden oirekuvaan. Tällöin parasomnia voi auttaa sairauden tunnistamisessa:

• Vilkeunen käyttäytymishäiriö voi olla merkki hermostoa rappeuttavasta sairaudesta.
• Painajaisunet kuuluvat traumaperäisen ahdistuksen oireistoon.
• Aikuisiällä alkavat unissakävelykohtaukset, muu unissa touhuilu ja yökastelu voivat olla merkkejä muusta sairaudesta.

Muidenkin unen erityishäiriöoireiden taustalla tai niitä pahentamassa voi joskus olla muu unihäiriö tai psykiatrinen sairaus.

Unen erityishäiriöitä

Painajaisunihäiriö

Painajaisunihäiriössä nukkuja näkee ahdistavia tai epämiellyttäviä unia. Unissa koetaan uhkaa, pelkoa, kauhua tai inhoa. Unen tarina muistetaan hyvin herätessä. Uneen liittyvät tunteet ja kokemukset voivat olla mielessä vielä päivälläkin.

Painajaisunet ajoittuvat yleensä aamuyön tunteihin. Pahimmillaan ne voivat rikkoa unta ja valvottaa koko aamuyön. Painajaisunet saattavat aiheuttaa nukkumisen pelkoa ja unettomuutta.

Kaikki näkevät joskus painajaisia. Painajaisunihäiriöstä on kyse, kun painajaiset toistuvat viikoittain ja aiheuttavat päiväaikaista haittaa.

Unihalvaus

Unihalvauksessa nukkuja herää ja on tietoinen ympäristöstään, mutta ei pysty liikkumaan. Unihalvauskohtaus voi tulla myös nukahtamisvaiheessa. Tällöin nukkuja menee veltoksi ennen kuin ehtii kunnolla nukahtaa.

Unihalvauksen aikana voi esiintyä aistiharhoja tai kehosta irtautumisen tunnetta. Kokemus on usein, ainakin ensimmäisillä kerroilla, ahdistava ja pelottava, vaikka halvaus meneekin nopeasti ohi.

Unihalvaukseen voi liittyä nukkumaanmenon pelkoa.

Unissakävely

Unissakävelyssä nukkuja liikkuu vuoteen ulkopuolella silmät avoinna. Hän on vain osittain tietoinen ympäristöstään, eikä esimerkiksi pysty vastaamaan selkeästi puhutteluun.

Unissakävelijä ei välttämättä itse muista kohtauksesta mitään ellei satu heräämään oudossa paikassa. Tieto unissakävelystä saadaan usein läheiseltä tai unissakävelyn aikana sattuneista asioista.

Unissakävelyyn liittyy tapaturmariski. Pahimmillaan unissakävelijä voi päätyä ulos asunnostaan.

Unissakävelykohtaukset ajoittuvat tyypillisimmin alkuyöhön. Ne voivat toistua muutaman kerran yössä.

Saako unissakävelijän herättää?

Unissakävelijää on vaikeaa saada hereille, ja jos hän herää, on hän sekava. Voit ohjata unissakävelijän lempeästi vuoteeseen.

Poikkeuksena ovat väkivaltaiset unikohtaukset. Tällöin yritä herättää nukkuja laittamalla valot päälle. Puhuttele häntä kovalla äänellä ja kehota heräämään. Tällaisten kohtausten jälkeen on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Unenaikainen syömishäiriö

Unenaikainen syömishäiriö on unissakävelyn erityismuoto. Siinä nukkuja päätyy unissakävelykohtauksen aikana syömään joko syötäväksi kelpaamattomia asioita tai ruokia epätarkoituksenmukaisesti.

Syöminen voi toistua jopa useita kertoja yössä. Liiallinen energian saanti voi johtaa lihomiseen. Riskeinä voi olla tapaturmat ja myrkytykset.

Sekavuushavahtuminen

Sekavuushavahtuminen on unissa touhuilua, jossa ei poistuta vuoteesta. Siinä on vähäisempi tapaturmariski ja vähemmän haittoja kuin unissakävelyssä.

Muutoin sekavuushavahtuminen muistuttaa oirekuvaltaan unissakävelyä. Siihen liittyy muistamattomuutta ja sekavuutta, eikä nukkujaa ole helppoa saada hereille.

Sekavuushavahtumiset ajoittuvat usein alkuyöhön ja voivat toistua muutaman kerran yössä.

Seksiparasomnia

Seksiparasomnia on unissakävelyn tai sekavuushavahtumisen erityismuoto. Siinä nukkuja käyttäytyy häiritsevällä tavalla seksuaalisesti toista henkilöä, yleensä vuodekumppaniaan kohtaan.

Oireilu voi aiheuttaa merkittävää haittaa ja vaaratilanteita itselle sekä toiselle.

Unikauhukohtaus

Unikauhukohtauksessa nukkuja havahtuu sekavana, voimakkaan kiihtymystilan vallassa ja saattaa huutaa. Silmät ovat avoinna ja mustuaiset laajentuneet.

Kohtaukseen liittyy hyvin nopea syke ja usein hikoilua. Siihen voi liittyä myös liikehtimistä vuoteessa ja istumaan nousua. Jos nukkuja herää kohtaukseen, hän muistaa kauhuntunteen tai tuskatilan.

Yökastelu

Yökastelu tarkoittaa unenaikaista, tahatonta virtsankarkaamista. Se on normaali ilmiö noin viiteen ikävuoteen saakka. Siitä eteenpäin sitä pidetään unen erityishäiriönä, jos virtsankarkailu toistuu usein.

Nukkuja ei herää virtsaamistarpeeseen, vaan tyypillisesti vasta siihen, kun vuode on kastunut. Kärsimys, sosiaalinen haitta ja nukkumaanmenon pelko voivat olla hankalia.

Uniharhat

Uniharhat ovat harha-aistimuksia, joita koetaan vähän ennen nukahtamista tai juuri herättyä. Unen ja valveen rajamaalla esiintyvät aistiharhat ovat tyypillisimmin on näköharhoja. Myös kuulo- ja tuntoharhoja voi esiintyä.

Uniharhat saattavat olla pelottavia ja niihin voi liittyä nukkumaanmenon pelkoa.

Räjähtävä pää -oireyhtymä

Räjähtävä pää -oireyhtymä tarkoittaa nukahtamisvaiheessa ilmenevää yllättävää tuntemusta siitä, ”kuin pää räjähtäisi”. Se on tyypillisesti kivuton.

Räjähtävä pää -oireyhtymään voi liittyä ääniaistimus. Nukkuja saattaa pitää sitä esimerkiksi hajoavan ikkunan tai rikkoutuvien astioiden aiheuttamana äänenä.

Vaikka ilmiö on vaaraton, voi kokemus säikäyttää. Usein toistuessaan se voi aiheuttaa nukkumaanmenon pelkoa ja unettomuutta.

Räjähtävä pää -oireyhtymä diagnosoidaan vain silloin, kun se häiritsee kokijan elämää ja heikentää unen laatua.

Vilkeunen käyttäytymishäiriö

Vilkeunen käyttäytymishäiriö on ikääntyneillä tai hermostollisen sairauden yhteydessä esiintyvä unen erityishäiriö. Siinä nukkuja liikehtii unisisällön mukaisesti silmät kiinni, vailla yhteyttä ympäristöönsä.

Unisisällöt saattavat olla väkivaltaisia tai pelottavia. Tällöin liikehtiminenkin voi olla hyvin rajua ja johtaa herkästi tapaturmiin.

Kohtaukset ilmenevät yleensä loppuyöstä. Nukkuja herää kohtaukseen melko pian, esimerkiksi kun hän putoaa vuoteesta. Hän pystyy selkeästi muistamaan unitarinan.

Miten unen erityishäiriöt syntyvät?

Unen erityishäiriöissä on kyse unelle ja valveelle ominaisten ilmiöiden sekoittumisesta toisiinsa.

• Nukkuessa voi esiintyä valveelle ominaisia elintoimintoja, tietoisuutta tai käyttäytymistä.
• Valveilla, unesta herätessä tai ennen uneen vaipumista voi esiintyä unelle ominaisia aistimuksia, kokemuksia tai tahdonlaisen toiminnan katkoksia.

Unta ja valvetta säätelevän hermoverkon toiminta reagoi herkästi ja nopeasti muutoksiin. Se kertoo sopeutumiskyvystä mutta myös häiriöalttiudesta. Unen erityishäiriöissä on ongelmaa tämän säätelyjärjestelmän toiminnassa.

Ongelma voi johtua sisäisistä tai ulkoisista, yöllisistä tai päiväaikaisista tekijöistä. Yöllinen ja päiväaikainen hyvinvointi vaikuttavat suoraan toisiinsa.

Kaikki unta rikkovat sisäiset ja ulkoiset häiriötekijät altistavat unen erityishäiriöille. Ne luokitellaan sen mukaan, missä univaiheessa ne esiintyvät. Univaiheita ovat NREM-uni eli perusuni ja REM-uni eli vilkeuni.

Parasomnioiden ja unettomuuden noidankehä

Lapsen nukkumaanmenon välttelyn tai aikuisen unettomuuden taustalla voi olla unen erityishäiriön aikaansaama pelko.

Pelko nostaa vireystilaa, mikä vaikeuttaa nukkumaanmenoa ja nukahtamista. Univaje ja stressi voivat puolestaan pahentaa unen erityishäiriön oireilua. Näin voi syntyä noidankehä.