Parasomnioiden eli unen erityishäiriöiden itsehoito

1. Ennaltaehkäisy: Vältä selällään nukkumista ja univajetta. Vältä alkoholia ja lihaksia rentouttavia rauhoittavia lääkkeitä.
2. Ennakointi: Opettele valveilla ollessasi tietoisuustaitoharjoituksia ja rauhoittavia mielikuvaharjoituksia. Käytä niitä unihalvauksen aikana, jotta se tuntuisi siedettävämmältä. Näin huomiosi kiinnittyy asioihin, joita voit kohtauksen aikana tehdä.
3. Kohtauksen aikana: Liikuttele silmiäsi ja kiinnitä katse johonkin kohteeseen. Räpyttele silmiäsi ja koeta kipristellä varpaitasi. Luota siihen, että kohtaus menee pian ohi. Tee tietoisuustaitoharjoituksia sekä rauhoittavia mielikuvaharjoituksia.

Luova uniharjoittelu (IRT, Imagery Rehearsal Therapy):

1. Valitse jokin toistuvista painajaisunistasi. Valitse aluksi sellainen, joka ei ole kaikkein ahdistavin.
2. Muokkaa unen sisältöä haluamallasi tavalla:
   1. Kirjoita tai piirrä ensin painajaisunesi tyypillinen tarina.
   2. Kirjoita tai piirrä siitä sitten uusi versio, joka tuntuu paremmalta ja päättyy toivomallasi tavalla.
3. Aikatauluta päivääsi kolme harjoitusta, joissa käyt läpi ja muistelet tätä muokattua versiota. Yksi näistä kannattaa tehdä juuri ennen nukkumaanmenoa. Siihen voit liittää rentoutusharjoituksen. 
4. Jatka mielikuvaharjoituksia muokatusta unesta, kunnes unen sisältö muuttuu paremmaksi tai uni ei enää häiritse. Valitse sen jälkeen vaikeampi uni ja etene kohti vaikeinta. Samalla taitosi unisisällön muokkaamisessa vahvistuvat.

Kun heräät painajaisuneen, voit myös kokeilla seuraavia menetelmiä:

1. Hengitä syvään sisään. Uloshengityksellä hengitä ikävä mielikuva pois.
2. Palauta itsesi tähän hetkeen: Avaa silmät ja aseta jalkapohjat lattiaa vasten. Voit laittaa himmeän valon päälle. Havainnoi ympäristöäsi: mitä näet, kuulet, tunnet ja haistat.
3. Tunnista ja havainnoi painajaisunen ikävää mielikuvaa ja kuvittele sen tilalle jokin miellyttävä mielikuva. Palaa tietoisesti itsellesi miellyttävään mielikuvaan, lempeästi ja ponnistelematta.
4. Tee lihasrentoutusharjoitus.
5. Tee turvapaikka-harjoitus (sivulla alimpana).
6. Jos olet liian virittynyt nukahtaaksesi uudelleen, nouse pois vuoteesta ja tee himmeässä valaistuksessa jotain rauhallista. Palaa vuoteeseen vasta, kun tunnet itsesi uneliaaksi.

1. Vältä univajetta, päihteiden käyttöä ja yöllisiä ääni-, valo- ja kosketusärsykkeitä. Tämä voi vakavissa unikohtauksissa tarkoittaa erillään vuodekumppanista nukkumista, lasten nukuttamista eri huoneeseen ja lemmikkieläinten pitämistä eri huoneessa.
2. Turvatoimena on lukita ikkunat ja asettaa kulkuesteet tai äänihälytykset ovien luokse. Huomioi, että ne on helppo hereillä ollessa tarpeen vaatiessa purkaa. Lisäksi kannattaa piilottaa terävät esineet, myrkylliset aineet, tulentekovälineet, autonavaimet ja muut mahdollisesti vaaratilanteisiin johtavat esineet. Jos tästä huolimatta sinulla on taipumus unissakävellä ulos asunnosta, kiinnitä yöasuun ulko-oven avain, jotta pääset takaisin sisään.
3. Kohtauksen aikana unissakävelijä voidaan rauhallisesti koettaa ohjata takaisin vuoteeseen. Tämän voi tehdä, vaikka hän ei heräisi kunnolla, eikä vastaisi puhutteluun. Jos unissakävelijä aiheuttaa käyttäytymisellään turvallisuusriskin, hänet täytyy yrittää herättää kirkkaan valaistuksen ja voimakkaan äänen avulla. Joillakin koskettaminen voi laukaista tapaturmille altistavan pelko- ja puolustusreaktion.

1. Vältä alkoholia ja muita päihteitä. Mainitse lääkärille uusien lääkereseptien yhteydessä vilkeunen käyttäytymishäiriöstä, jotta lääkkeiden mahdollinen vaikutus häiriöön voidaan huomioida. Neurologisten sairauksien hyvä hoitotasapaino auttaa kohtausten välttämisessä.
2. Pitkävaikutteinen melatoniini voi auttaa normalisoimaan vilkeunen aikaista lihasrentoutta. Sitä saa ilman reseptiä. Melatoniini ei kuitenkaan paranna mahdollisia taustalla olevia neurologisia sairauksia. Niiden tunnistaminen ja hoito kuuluu lääkärille.
3. Turvatoimena on vuoteen ympäristön ja nukkumatilan pehmustaminen siten, että vuoteesta putoaminen tai huoneessa säntäily ei aiheuttaisi tapaturmia. Lattiat kannattaa peittää pehmeillä matoilla. Putoavat, hajoavat ja terävät esineet kannattaa siirtää toiseen huoneeseen. Teräväkulmaisten kalusteiden pinnat kannattaa peittää pehmustein. Vuodekumppanin ja nukkujan väliin kannattaa laittaa pehmeät esteet tai nukkua eri vuoteissa.
4. Herääminen tapahtuu yleensä nopeasti. Sen jälkeen on syytä tarkistaa, onko loukannut itsensä ja onko esimerkiksi tullut vammoja, jotka vaatisivat päivystyksellistä apua.