Tietoa litiumlääkityksen käyttäjälle

Mihin litiumia käytetään? 

Litiumia käytetään tasaamaan mielialaa.  

Miten litiumia käytetään? 

Lääkäri määrittää lääkeannoksen veren litiumpitoisuuden mukaan. On tärkeää käyttää lääkettä lääkärin ohjeen mukaisesti.  

Lääke otetaan suun kautta mieluiten ruokailun yhteydessä. Se tulee otta aina samaan aikaan vuorokaudesta.  

Milloin litiumin vaikutus alkaa? 

Lääkkeen vaikutus alkaa asteittain noin kolmen viikon kuluessa lääkkeen aloittamisesta. 

Miten litiumin pitoisuutta seurataan? 

Litiumpitoisuutta veressä seurataan verikokeilla (S-Li). 

Litiumpitoisuus mitataan aamuisin, noin 12 tuntia edellisen lääkeannoksen jälkeen. Aamiaisen saa syödä ennen verikoetta. 

Aloituksen ja annosmuutosten yhteydessä veren litiumpitoisuutta mitataan viikoittain. Tätä jatketaan siihen asti, että lääkkeen pitoisuus elimistössä vakiintuu. 

Lisäksi litiumpitoisuutta seurataan ylläpitohoidon aikana säännöllisesti lääkärin ohjeen mukaisesti. 

Mikäli litiumin haittavaikutukset lisääntyvät, tulee lääkkeen pitoisuus tarkistaa viipymättä. Alta löytyy lisätietoa haittavaikutuksista ja myrkytysoireista. 

Muut kokeet 

Lisäksi verikokeilla, virtsakokeilla, painon seurannalla ja kilpirauhasen tunnustelulla seurataan fyysistä terveyttä 1–2 kertaa vuodessa. 

Mitä litiumin käytössä tulee huomioida? 

Litiumhoidon aikana tulee juoda riittävästi. 

Erityisen tärkeää riittävä nesteiden saanti on kuumeen, hikoilun, ripulin tai oksentelun yhteydessä. Litiumpitoisuus voi nousta esimerkiksi vatsataudin, elimistön kuivumisen, paaston tai leikkauksen yhteydessä.  

Ruokasuola vaikuttaa litiumin pitoisuuteen. Tämän vuoksi suuria muutoksia suolan käytössä tulisi välttää.  

Alkoholia ja muita päihteitä tulee välttää lääkityksen aikana.  

Mitä haittavaikutuksia litiumilla on? 

Litiumlääkityksen haittavaikutuksena voi olla muun muassa pahoinvointia, suun kuivumista, väsymystä, käsien vapinaa, virtsan määrän lisääntymistä ja painonnousua. 

Osalle litiumin käyttäjistä aiheutuu munuaisongelmia tai kilpi- tai lisäkilpirauhasen toimintahäiriöitä. Näiden kehittymistä seurataan muun muassa  verikokein. Ongelmien ilmetessä lääkitystä voidaan tarvittaessa muuttaa tai vaihtaa.  

Ota kaikki haittavaikutukset ja voinnissasi tapahtuvat muutokset puheeksi sinua hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.  

Miten helpottaa mahdollisia sivuvaikutuksia? 

Millaisia yhteisvaikutuksia litiumilla on? 

Särky- ja kuumelääkkeeksi suositellaan parasetamolia. Ilman reseptiä saatavat kuume- ja tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeiini (Burana®) ja asetyylisalisyylihappo (Finrexin®), voivat nostaa litiumin pitoisuutta.

Litiumilla saattaa olla yhteisvaikutuksia muidenkin lääkkeiden kanssa. Kerro lääkärille tai muulle sinua hoitavalle terveydenhuollon ammattilaiselle kaikki käyttämäsi lääkkeet. Ilmoita myös ilman reseptiä saatavat lääkkeet sekä luontaistuotteet, vitamiinit ja hivenaineet. 

Lääkekortti on hyvä apuväline tähän. Siihen listataan kaikki käytössä olevat lääkkeet ja lääkkeen kaltaiset valmisteet, kuten vitamiinit, sekä niiden vahvuus ja annostus.

Myös apteekissa asioidessasi on tärkeää mainita litiumlääkityksestä, jotta mahdolliset yhteisvaikutukset voidaan tarkistaa. 

Millaisia litiumin myrkytysoireet ovat? 

Litiumin myrkytysoireet ovat merkki liian suuresta litiumin pitoisuudesta veressä. Litiummyrkytyksen oireet ovat lievinä samankaltaisia kuin Litiumin yleisimmät haittavaikutukset.  

Lääkepitoisuuden noustessa litiumlääkityksen haittavaikutuksista muun muassa vapina, levottomuus, väsymys ja heikotus usein pahenevat.  

Ota yhteyttä hoitopaikkaan tai päivystykseen, jos haittavaikutukset pahenevat tai koet mitä tahansa vakavia uusia oireita.