Omahoito-ohjelma
Mitä ovat parasomniat?
Tyypillisiä parasomnioita ovat esimerkiksi
- yölliset kauhukohtaukset
- unissa käveleminen
- unissa puhuminen
Parasomniat ovat yleensä muutamien minuuttien pituisia ja ilmenevät harvakseltaan. Vanhemman näkökulmasta ne voivat olla hämmentäviä, koska lapsi voi vaikuttaa olevan hereillä. Parasomniat ovat kuitenkin unen aikaisia tapahtumia, eikä lapsi muista niitä enää aamulla.
Miten toimia, jos lapsella on parasomnia?
Syvän unen parasomniat esiintyvät syvän unen jakson jälkeen, useimmiten 1–4 tunnin jälkeen nukahtamisesta. Tällöin lapseen on vaikea saada kontaktia.
Lasta ei tarvitse herättää, koska hän voi syvästä unesta herätettäessä säikähtää. Useimmiten lapsi kykenee hetken päästä jatkamaan nukkumista.
Joskus parasomnian kestäessä pitkään voi olla tarpeen rauhallisesti herättää lapsi, tarjota hänelle vettä tai jutella hetki sekä nukuttaa lapsi sen jälkeen uudelleen.
Miten parasomnioita hoidetaan?
Parasomnioita esiintyy yleensä harvoin, minkä takia niitä ei tavallisesti tarvitse hoitaa. Jos parasomnioita ilmenee usein, selvitetään, onko taustalla tekijöitä, jotka lisäävät niitä.
Parasomnioita voivat lisätä
- päiväaikainen kuormitus, kuten ärsyketulva, muutokset tai stressi
- sairaudet, kuten erilaiset infektiot ja kuumeilu
- Lapsen yksilölliseen tarpeeseen nähden riittämätön uni
- muut unihäiriöt
Tässä ohjelmassa opit keinoja, joilla parasomnioita lisääviä kuormitustekijöitä voi vähentää. Jos parasomniaoireita on useita kertoja viikossa eivätkä omahoito-ohjelman keinot auta, on hyvä kysyä apua ammattilaiselta.
Unenaikaiset hengityshäiriöt
Lapsen uni on herkkää. Erilaiset fyysiset tekijät voivat haitata sitä. Unenaikaisen hengityshäiriön oireita ovat äänekäs hengitys, kuorsaus ja hengityskatkokset. Ne voivat liittyä infektioihin tai allergioihin.
Toisinaan lapsella voi olla isot nielurisat, joiden hoito vaatii lääkärin arviota.
Miten toimia?
Pienten lasten hengityshäiriöiden hoito kuuluu lastenlääkärille. Isompien lasten kuorsausoireita arvioi korvalääkäri.