Omahoito-ohjelma

Taustatekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta apu osataan suunnata oikealla tavalla.

Fyysiset syyt

Lapsen suun motoriikkaan tai suun ja nielun toimintaan liittyvät ongelmat voivat vaikeuttaa syömistä. Esimerkiksi jos lapsella on kireä kielijänne, saattaa se vaikeuttaa ruokapalan liikuttelua ja hienontamista suussa.

Neuvolassa tai hammastarkastuksessa voidaan tarkistaa lapsen kielijänteen tilanne ja ohjata tarpeen mukaan jatkotutkimuksiin tai hoitoon. 

Aistisäätelyn vaikeudet

Myös lapsen suun ja nielun alueen aistisäätelyn vaikeudet voivat aiheuttaa syömisen ongelmia. Tällöin lapsi valikoi tai kieltäytyy syömästä tiettyjä ruokia maun, tuoksun, ulkonäön, rakenteen tai lämpötilan vuoksi.

Lapsi saattaa irvistellä ruoalle tai sylkeä, kakoa tai oksentaa sen pois suustaan. Seuraavalla kerralla hän ei välttämättä suostu laittamaan kyseistä tai sitä muistuttavaa ruokaa suuhunsa.

Aistisäätelyn vaikeuksista kärsivä lapsi saattaa syödä muita kuin välttelemiään ruokia normaalisti ja kasvaa hyvin. Ravintoaineiden riittävä saanti voi kuitenkin huolettaa vanhempia.

Temperamentti

Lapsen temperamentti voi myös vaikuttaa syömisongelmien syntyyn. Lapsi voi olla temperamentiltaan hitaasti lämpiävä, jolloin uusiin ruokiin tutustuminen voi olla pelottavaa ja viedä paljon aikaa.

Myös lapsille, jotka ovat temperamentiltaan voimakkaasti reagoivia, ärtyisiä ja hitaasti sopeutuvia, voi uusiin ruokiin tutustuminen olla vaikeaa. He myös usein näyttävät tunteensa ruokailutilanteissa muita lapsia voimakkaammin.

Lapsen ja vanhemman temperamenttierot voivat myös luoda ruokailutilanteisiin vuorovaikutushaasteita.

Vireystila

Pienen lapsen kyky säädellä vireystilaansa on vielä kehittymässä. Siksi ruokailutilanteeseen asettuminen voi olla haastavaa. Lapsi voi olla esimerkiksi ylivirittynyt tai levoton. Hänen voi olla vaikea keskittyä syömiseen. Tällöin hän tarvitsee aikuisen apua rauhoittumiseen ja keskittymiseen.

Rauhoittumiseen voi auttaa esimerkiksi lapsen syliin tai hartioille asetettava kauratyyny.

Vuorovaikutushaasteet

Joskus lapsen ja vanhemman väliset vuorovaikutushaasteet voivat edesauttaa tai ylläpitää syömisongelmia.

• Vanhemman voi olla vaikeaa lukea lapsen viestejä vireystilasta tai nälkäisyydestä. Vetäytyvän tai passiivisen lapsen voi olla vaikeaa ilmaista itseään.
• Joskus vanhemman huoli lapsen ravinnonsaannista vaikuttaa vuorovaikutukseen. Syöttäminen voi alkaa muuttua lapsen näkökulmasta pakottavaksi. Tällöin lapsi alkaa kieltäytyä tarjotusta ruoasta.
• Joskus lapsi hakee huomiota temppuilemalla syömistilanteissa.