Omahoito-ohjelma

Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen oppimista ennustaa

• lapsen kyky hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa ja
• lapsen kyky palauttaa mieleen nopeasti erilaisia tuttuja sanoja

Näitä varhaisia lukemisen ja kirjoittamisen taitoja kutsutaan sanalla lukivalmiudet. Lapsen lukivalmiuksia on mahdollista arvioida jo ennen kouluikää.

Myös muut tiedonkäsittelytaidot, kuten muisti, tarkkaavaisuus ja hahmottaminen, vaikuttavat lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen.

Valmius oppimiseen kehittyy varhain

Monet varhain kehittyvät taidot ennustavat lapsen valmiutta oppia lukemaan. Taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa.

Fonologinen tietoisuus

Jo ennen kuin lapsi harjoittelee lukemaan, hän oppii kuulonvaraisesti erottelemaan ja tunnistamaan puhutusta kielestä erilaisia äänteitä. Vähitellen lapsi oivaltaa, että puhetta voidaan jakaa yhä pienempiin ja pienempiin osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin.

Tätä kutsutaan fonologiseksi tietoisuudeksi.

Lapsi myös oppii käsittelemään äänteitä ja sanan osia, esimerkiksi riimittelemällä (sieni – pieni) tai yhdistelemällä (naula – naulakko).

Kirjain-äännevastaavuus

Lukutaidon kehittymiseen vaikuttaa lisäksi se, miten hyvin lapsi oppii tuntemaan kirjaimia ja oivaltamaan kirjainten ja äänteiden yhteyden. Tätä kutsutaan kirjain-äännevastaavuudeksi.

Kirjain-äännevastaavuuden oppimiseen tarvitaan nimeämisen taitoa.

Nimeämisen taito

Nimeämisen taidolla tarkoitetaan kykyä palauttaa muistista mieleen sanoja, nimiä, kirjaimia ja numeroita.

Joillekin lapsille tällainen hakeminen muistista on hidasta silloinkin, kun kyseessä on tuttu asia. Tällöin kyse on nopean nimeämisen vaikeudesta.

Kielelliset taidot

Lapsen kielelliset taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Lapsen sanavarasto rikastuu ja kielen ymmärrys vahvistuu keskustelemalla ja esimerkiksi satuja kuuntelemalla.

Lukutaito kehittyy vaiheittain

Lukemisen perustaitojen harjoittelu alkaa kirjainten tunnistamisen harjoittelusta sekä kirjain-äännevastaavuuden oppimisesta. Samalla lapsi harjoittelee erottelemaan äänteitä. Ne opitaan kuulemalla ja muodostamalla äänteistä uusia sanoja vaikkapa riimittelemällä.

Kun lapsi osaa kirjaimet ja niitä vastaavat äänteet, harjoittelu etenee ensin kaksikirjaimisten ja sitten pidempien tavujen tunnistamiseen. Lopulta harjoittelua laajennetaan kokonaisten sanojen ja lauseiden lukemiseen.

Hiljalleen lukeminen nopeutuu ja virheiden määrä vähenee. Hyvä lukija tunnistaa tavuja ja sanoja melko automaattisesti. Tällöin huomio voi suuntautua vahvemmin luetun ymmärtämiseen.

Milloin taitoja harjoitellaan?

Lukemiseen tarvittavia taustataitoja harjoitellaan jo esikouluiässä. Vuosiluokilla 1–2 koulun opetus keskittyy lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoihin. 

Useimmat lapset oppivat lukemaan tarkasti ja sujuvasti viimeistään toisen lukuvuoden loppuun mennessä.

Suurin osa lapsista tarvitsee sekä kodin että koulun tukea harjoittelussa.