Omahoito-ohjelma

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus on usein alkuperältään neurobiologinen. Alttius oppimisvaikeuteen on olemassa aivoissa jo syntymästä lähtien.

Vaikeudet lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvissä kognitiivisissa taidoissa ovat luonteeltaan melko pysyviä. Lukemisen ja kirjoittamisen taitoja voi kuitenkin oppia vaikeuksista huolimatta.

Taitojen oppimiseen tarvitaan usein tavallista enemmän harjoittelua, tukea ja pitkäjänteisyyttä.

Perinnöllinen alttius

Lukivaikeudesta yli puolet selittyy perinnöllisyydellä. Taustalla voi siis olla perinnöllinen alttius ja useiden eri geenien vaikutus.

Harjoittelun määrä

Lapsen saama opetus ja harjoittelun määrä vaikuttavat lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen vaatii säännöllistä ja toistuvaa harjoittelua sekä koulussa että kotona.

Motivaatio ja käsitys omista taidoista

Lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen vaikuttaa myös lapsen käsitys ja uskomukset omista taidoistaan. Jos lapsi uskoo, että hän voi oppia jonkin asian, on hänen helpompi motivoitua harjoittelemaan.

Motivaatio vaikuttaa siihen, millaisia tavoitteita lapsi itselleen asettaa ja miten paljon hän on valmis ponnistelemaan.

Motivaatiota tukee lapsen taitotasoa vastaavat tehtävät, joissa hän onnistuu pienellä ponnistelulla. Liian vaikeat tehtävät voivat olla lannistavia ja johtaa haluttomuuteen harjoitella.

Myös vanhemman kiinnostus ja asenteet lukemista kohtaan voivat vaikuttaa lapsen asenteisiin tai uskomuksiin. 

Lasta voi houkutella ja motivoida lukemisen pariin esimerkiksi yhteisten lukuhetkien avulla. Näin lapsi voi huomata, että lukemalla voi päästä tarinoiden kiehtovaan maailmaan.

Lapsen ominaisuudet

Myös lapsen temperamentilla ja persoonallisuudella voi olla vaikutusta lapsen harjoitteluun. Esimerkiksi synnynnäisistä temperamenttipiirteistä sinnikkyys ja hyvät itsesäätelytaidot voivat auttaa lasta harjoittelemaan vaikeitakin asioita sitkeämmin.

Muut tiedonkäsittelyn vaikeudet

Tiedonkäsittelyn vaikeudet voivat myös vaikeuttaa lukemisen ja kirjoittamisen taitojen oppimista. Tiedonkäsittelyn vaikeudet voivat liittyä kehitykselliseen kielihäiriöön, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön (ADHD), näönvaraisen hahmottamisen vaikeuteen tai motoriikan ongelmiin.

Tiedonkäsittelyvaikeudet on tärkeää ottaa huomioon luku- ja kirjoitustaidon harjoituksia suunniteltaessa.

Erilaisten tiedonkäsittelyn vaikeuksien tukemisesta löydät lisää tietoa Eväitä jatkoon-osiosta. Mielenterveystalo.fi:stä löydät myös lisää tietoa neuropsykiatristen vaikeuksien tukemisesta.

Muut syyt

Oppimisvaikeuksien taustalla voi olla myös kehityksellisiä vaurioita. Vaurioita voivat aiheuttaa esimerkiksi keskushermoston vammat, keskushermostoinfektiot, keskosuus, hapenpuute tai alkoholialtistus.