Mielenterveyden ongelmat ja tiedonkäsittelyn vaikeudet

Yleisesti masennukseen liittyy muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Aloitekyky voi olla heikentynyt ja päätöksenteko voi tuntua vaikealta.  

Tutkimuksissa masennukseen on havaittu liittyvän erityisesti 

• toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden vaikeuksia 
• tiedonkäsittelyn hidastumista 
• silmän ja käden yhteistyön hidastumista 
• muistin ja oppimisen vaikeuksia 

Miten muutokset näkyvät? 

Muistivaikeudet painottuvat uusien asioiden mieleen painamiseen.  

Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat ilmetä juuttumisena ja häiriöherkkyytenä. Toimintatavan joustava vaihtaminen voi olla vaikeaa.  

Voivatko muutokset korjaantua? 

Masennusta sairastaessa esimerkiksi muistin toiminta voi tuntua heikentyneeltä. Lievässä masennuksessa ei kuitenkaan yleensä ilmene tutkimuksin todettavia tiedonkäsittelyn vaikeuksia.  

Yleensä masennukseen liittyvät vaikeudet tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa korjaantuvat toipumisen myötä. Korjaantuminen saattaa kuitenkin tapahtua viiveellä varsinaisten masennusoireiden helpottumisen jälkeen.  

Toistuvan masennuksen vaikutus 

Jos masennusjaksot ovat toistuvia, voi tiedonkäsittelyn vaikeuksia ilmetä myös oireettomina aikoina. Tällaisia pysyvämpiä toistuviin masennustiloihin liittyviä tiedonkäsittelyn vaikeuksia ovat erityisesti tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja muistin vaikeudet. 

Samanaikainen ahdistuneisuus voi voimistaa masennukseen liittyviä muistin ja oppimisen vaikeuksia. 

Yleistyneessä ahdistuksessa muistivaikeudet voivat olla samantasoisia kuin vakavassa masennuksessa. 

Myös vaikeudet keskittymisessä ja tarkkaavuuden säätelyssä ovat tyypillisiä. Tämä voi ilmetä vaikeuksina estää huomion kiinnittyminen tarkoituksettomiin asioihin sekä hankaluutena vaihtaa sujuvasti tarkkaavuuden kohdetta. 

Pakko-oireiset häiriöt 

Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat myös pakko-oireiset häiriöt eli pakkoajatukset, pakkotoiminnot ja näiden yhdistelmät. 

Pakko-oireisiin häiriöihin voi liittyä toiminnanohjauksen, näköhavaintoihin pohjautuvan muistin, kielellisen muistin ja sujuvuuden ongelmia. Myös vaikeudet valikoida ympäröivästä tietomäärästä olennaiset tiedot käsittelyyn ovat tavallisia. 

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy tiedonkäsittelyn ja oppimisen vaikeuksia. Ne voivat jatkua myös sairauden oireettomissa vaiheissa. 

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy lisäksi kielellisen muistin vaikeuksia. Osa mieleen painamisen ja uusien asioiden oppimisen hankaluuksista voi selittyä tiedonkäsittelyn hidastumisella ja tarkkaavuuden ylläpidon vaikeuksilla. 

Vaikeudet alkavat yleensä vasta sairauden puhjettua. Ne voivat vaikeutua ajan myötä. 

Maniavaihe 

Maniavaiheessa esiintyy tyypillisesti ylivireyteen liittyviä keskittymisvaikeuksia, häiriöherkkyyttä ja impulsiivisuutta. Päätöksenteko, suunnittelu ja oman toiminnan arviointi vaikeutuvat. Silmän ja käden yhteistyö nopeutuu. 

Masennusvaihe 

Masennuksen aikana vireys tyypillisesti vähenee. Aloitekyky voi olla heikko. Keskittyminen ja tiedonkäsittely vaikeutuvat. Silmän ja käden yhteistyö hidastuu. 

Myös toiminnanohjauksessa esiintyy ongelmia. Ne voivat ilmetä esimerkiksi juuttumisena johonkin asiaan tai vaikeutena vaihtaa joustavasti toimintatapaa. 

Skitsofrenian niin sanottuihin negatiivisiin oireisiin kuuluu muun muassa tunteiden latistumista, puheen köyhtymistä, apatiaa ja huomiokyvyn puutoksia. Jos negatiiviset oireet ovat keskeinen osa taudinkuvaa, ovat kognitiiviset oireet usein voimakkaampia. 

Skitsofrenian niin sanottuihin positiivisiin oireisiin kuuluu muun muassa harhaluuloja, harha-aistimuksia, outoa käyttäytymistä, ajatushäiriöitä ja tunnetilan epäsopivuutta. Jos positiiviset oireet ovat hallitsevia, voivat kognitiiviset oireet olla lievempiä. 

Skitsofrenian vaikutus tiedonkäsittelyyn 

Skitsofrenia aiheuttaa vaikeuksia useammissa tiedonkäsittelytoiminnoissa. Suurimpia muutoksia ilmenee tarkkaavuudessa, muistissa, oman toiminnan ohjauksessa ja tiedonkäsittelyn nopeudessa. 

Muutokset prosessointinopeudessa voivat heijastua moniin muihin tiedonkäsittelyn ja oppimisen osa-alueisiin. Muistin osalta erityisesti uusien asioiden mieleen painaminen ja muistista haku voivat vaikeutua. Myös työmuistin toiminnassa ilmenee usein vaikeuksia. 

Skitsofrenian vaikutus toiminnanohjaukseen 

Toiminnanohjauksen vaikeudet ilmenevät muun muassa aloitekyvyn ongelmina sekä vaikeuksina toimia suunnitelmallisesti ja joustavasti ilman, että huomio siirtyy epäolennaisiin asioihin. 

Ongelmat tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa heijastuvat herkästi sosiaalisiin suhteisiin ja työkykyyn. Myös sairauden hoitoon liittyviä ohjeita voi olla vaikea muistaa. 

Milloin vaikeudet ilmenevät? 

Tiedonkäsittelytoiminnoissa ja oppimisessa voi ilmetä heikkoutta jo vuosia ennen skitsofrenian puhkeamista.  

Skitsofreniaan sairastuvilla voi esiintyä ongelmia jo lapsuudessa erityisesti oppimisessa, päättelykyvyssä ja käsitteenmuodostuksessa.  

Sairautta edeltävät ongelmat liittyvät todennäköisesti varhaiseen keskushermoston häiriöön. Se aiheuttaa muutoksia tiedonkäsittelyssä ja vaikuttaa itse skitsofrenian puhkeamiseen. 

Sairauden puhkeamiseen liittyy usein merkittävä tiedonkäsittelytoimintojen heikentyminen. 

Sairauden kuluessa vaikeudet eivät yleensä lisäänny. Oirekuva pysyy suhteellisen samankaltaisena koko sairauden ajan. Joidenkin kohdalla kognitiivinen toimintakyky voi sairauden hoidon myötä myös kohentua. 

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä käytetään myös nimeä ADHD. Se on elinikäinen kehityksellinen häiriö, johon liittyy vaikeuksia säädellä tarkkaavuutta, hillitä yllykkeitä ja ohjata omaa toimintaa. ADHD:hen voi liittyä ylivilkkausoireita tai se voi painottua enemmän tarkkaavuuden vaikeuksiin. 

ADHD:hen liittyy tavallisesti vaikeuksia oman toiminnan ohjaamisessa, tarkkaavuuden säätelyssä sekä muistamisessa.  

ADHD:n vaikutukset toiminnanohjaukseen 

Toiminnanohjauksen vaikeuksia ilmenee erityisesti suunnitteluun, toimeenpanoon, toteuttamiseen, tulosten seuraamiseen ja häiritsevien ärsykkeiden torjumiseen liittyen.  

Myös huono ajanhallinta ja moneen asiaan ryhtyminen samanaikaisesti ovat tyypillisiä ADHD:hen liittyviä piirteitä.  

ADHD sekä rinnakkaiset oppimisen ja mielenterveyden vaikeudet 

ADHD:n kanssa samanaikaisesti esiintyy usein myös kehityksellisiä oppimisvaikeuksia, kuten lukivaikeutta.  

Jopa kolmella neljästä aikuisesta ADHD-potilaasta on myös jokin muu psykiatrinen häiriö. Näistä ahdistuneisuushäiriö ja masennus ovat yleisimmät. 

Autismikirjoon kuuluu erilaisia aivojen kehityksen häiriöistä johtuvia oireyhtymiä. Niiden yhdistäviä tekijöitä ovat 

• sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin vaikeudet sekä 
• rajoittuneet ja joustamattomat käytösmallit tai kiinnostuksen kohteet. 

Lievempiin autismikirjon häiriöihin ei liity yleistä kehityksen viivästymää varhaislapsuudessa. Intensiiviset kiinnostuksen kohteet ja rutiininomaiset käyttäytymismallit ovat tyypillisiä. 

Autismikirjo ja tiedonkäsittely 

Autismikirjon häiriöihin liittyy poikkeavan käyttäytymisen ohella vaikeuksia tiedonkäsittelytoiminnoissa. Tyypillisesti ilmenee vaikeuksia ymmärtää toisten ihmisten ajatuksia ja jäsentää kokonaisuuksia.  

Lisäksi lievempiin autismikirjon häiriöihin liittyy hankaluuksia 

• ei-kielellisen viestinnän ymmärtämisessä – kuten eleiden tulkinnassa 
• puheen käytössä ja ymmärtämisessä 
• motoriikassa 
• kasvojen tunnistamisessa 
• toiminnanohjauksessa – erityisesti toiminnan joustavuudessa, suunnittelussa ja organisoinnissa 

Tiedonkäsittelytoimintojen taso voi olla hyvin vaihteleva. Jollakin alueella henkilö saattaa olla hyvinkin etevä. Toisilla alueilla voi taas ilmetä selkeitä puutteita. 

Autismikirjon häiriö voi altistaa myös masennukselle ja sosiaaliselle eristäytymiselle.