Nuorten kriisit

Mistä kriisi johtuu

Kriisin syntyyn vaikuttavat sekä itse tilanne että käytössä olevat voimavarat. Kokemus kriisistä on yksilöllinen. Kielteiset tai myönteiset elämäntapahtumat voivat aiheuttaa kriisin varsinkin, jos elämässä on paljon kuormitusta.

Tilanteita kriisin taustalla

Elämäntilannekriisien taustalla voi olla pieniä tai suuria muutoksia. Elämäntilannekriisin voi aiheuttaa esimerkiksi vanhempien avioero, ero seurustelukumppanista tai muutto uudelle paikkakunnalle.

Myös positiivinen muutos elämässä voi aiheuttaa kriisin. Esimerkiksi uuteen harrastusjoukkueeseen tai kouluun pääseminen voi tarkoittaa vaikeaa luopumista vanhasta.

Traumaattisen kriisin aiheuttaa ennakoimaton, järkyttävä tapahtuma, kuten väkivallan kohteeksi joutuminen tai läheisen vakava sairastuminen. Traumaattisen kriisin läpikäymiseen on tärkeää pyytää apua.

Onko normaalia tuntea näin?

Kriisin alkuvaiheessa voimakkaat ja ristiriitaisetkin ajatukset ja tunteet ovat tavanomaisia. Uusi tilanne ja sen merkitys hahmottuu vähitellen ajan myötä. Kun tilanteen merkitys alkaa hahmottua, tulee erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Ne voivat tuntua keskenään ristiriitaisilta ja vaihdella lyhyelläkin aikavälillä.

Tavanomaisia kokemuksia kriisin kuluessa voivat olla esimerkiksi ajatukset ” Elämäni muuttuu kokonaan” ja ”Palaako mikään enää ennalleen?” sekä esimerkiksi tunteet pelko, epämääräinen ahdistus ja syyllisyys tai häpeä, vaikka tietäisi, että ei ole tehnyt mitään väärää. Kriisitilanne voi herättää kehossa stressiä. Stressi voi tuntua kehossa esimerkiksi palana kurkussa tai lihasten jännittyneisyytenä. Kaikilla on omia kehollisia tapoja reagoida stressiin. Kehollisia tuntemuksia voi ilmetä sekä välittömästi stressaavan tilanteen aikana että pitkittyneesti tilanteen jälkeen. Kehollisia reaktioita voivat olla muun muassa huimaus, puristava tunne rinnassa tai palan tunne kurkussa sekä sydämentykytys.

Mitä on välttely?

Kriisin alkuvaiheessa aiheen välttely voi pitää voimakkaat tunteet sivussa. Tällöin voi olla helpompi keskittyä koulussa tai vapaa-ajalla. Se voi myös auttaa kohtaamaan tunteet asteittain. Välteltyjen tunteiden pitäminen poissa mielestä vie kuitenkin voimia. Välttelystä voi myös syntyä hankala kierre. Kun elämästä puuttuu iloa tuovia asioita, pahenee olo entisestään. Huono olo saattaa lisätä vetäytymistä entisestään.

Omia välttelytapoja voi opetella tunnistamaan. Tämän jälkeen on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia milläkin tavalla on.

Miten kriisistä selviää?

Koska jokaisen kriisi on yksilöllinen, tarvitsevat ihmiset myös erilaista tukea.

Muista huolehtia ensin näistä

• Tunnusta hankala tilanne itsellesi: Minulla on lupa olla tällainen olo.
• Kerro läheisillesi, että tarvitset heidän läsnäoloaan. Käy asioita tarvittaessa läheisten kanssa läpi useaan kertaan.
• Huolehdi arjen muista peruspalikoista, kuten syömisestä, unesta, palautumisesta ja liikunnasta.

Mitä tehdä, kun olo on hankala?

• Siirrä huomio nykyhetkeen.
• Rauhoita tarvittaessa kehoa.
• Ota etäisyyttä ajatuksiisi.

Ajan myötä olo helpottuu. Elämään tulee taas merkitystä ja löydät uusia ilon aiheita. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että nyt voi tuntua vaikealta uskoa olon helpottumiseen.

Ammattiapua

Lisätietoa avun hakemisesta löytyy mielenterveyspalvelut-osiosta.

Mitä voin itse tehdä?

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn

Hyvä uutinen on, että muutos on mahdollinen. Avaimet onnistumiseen ovat sinulla itselläsi, sillä olet oman mielesi paras asiantuntija. Apua saa Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa. Nuorten kriisien omahoito-ohjelmasta saat tietoa kriisitilanteisiin liittyvistä ongelmista sekä välineitä niiden selättämiseen.

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa

• itsenäisesti
• odotellessasi muuta hoitoa
• muun hoidon tukena
• muun hoidon jo loputtu

Kerro olostasi

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät.

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.

Muut ihmiset tukena

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.

Pidä huoli itsestäsi

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin.

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä.

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan.

Lisävinkkejä siitä, mitä voi itse tehdä löytyy täältä:

Lisää tietoa kylmäaltistuksesta saat seuraavalta videolta (2:02).