Itsetuhoisuuden turvasuunnitelma
Turvasuunnitelma on henkilökohtainen toimintaopas tilanteisiin, joissa itsemurhan vaara on suuri. Se on erityisen tärkeä itsemurhaa yrittäneelle. Tällä sivulla kerrotaan miksi ja miten turvasuunnitelma tehdään.
Turvasuunnitelma on tärkeä apu itsemurhayritysten ehkäisemiseen. Erityisen tärkeä se on silloin, jos itsemurha-ajatukset ovat joskus aiemmin jo edenneet toimintaan asti.
Aiempi itsetuhoinen teko laskee kynnystä siihen, että itsetuhoiset ajatukset johtavat kriisitilanteessa uudelleen tekoihin. Henkilökohtainen turvasuunnitelma auttaa pysymään turvassa vaikeimpinakin hetkinä.
Turvasuunnitelma kannattaa luoda yhdessä ammattilaisen kanssa ja pitää aina helposti saatavilla.
Turvasuunnitelmapohja
Turvasuunnitelmapohjan löydät Käypähoito.fi-sivuilta tai Mieli ry:n sivuilta.
Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta tehdä turvasuunnitelmaa ammattilaisen kanssa ja tilanteesi on tasainen eikä juuri nyt ole vaaraa itsetuhoisille teoille, voit tehdä turvasuunnitelman myös virtuaaliapuri Millin kanssa. Millin kanssa keskustelu käynnistyy klikkaamalla Mielenterveystalon chat-ikkunaa. Turvasuunnitelman pääset tekemään kirjoittamalla tekstikenttään sanan: turvasuunnitelma. Millin kanssa tehdyn turvasuunnitelman voi tallentaa itselle ja sitä voi käyttää jatkossa ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun pohjana.
Turvasuunnitelman rakentaminen
Turvasuunnitelma on henkilökohtainen toimintaopas tilanteisiin, joissa itsemurhayrityksen vaara on suuri.
- Ensin pyritään ymmärtämään, millainen mielensisäisten ja ulkoisten tapahtumien ketju on aiemmin johtanut itsetuhoiseen tekoon.
- Sitten pohditaan ja kirjataan ylös, mikä tulevaisuudessa voisi pysäyttää vastaavan tilanteen etenemisen vaaralliseksi.
Turvasuunnitelmassa pyritään löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Turvasuunnitelmaa rakennettaessa tunnistetaan merkit, jotka ovat aiemmin ennakoineet itsetuhoiseen tilaan ajautumista.
Nämä varoitusmerkit ovat yksilöllisiä. Ne voivat liittyä esimerkiksi ajatuksiin, tunteisiin, käyttäytymiseen tai kehon tuntemuksiin.
- Vaaran saattaa huomata kehää kiertävistä toivottomista ajatuksista, esimerkiksi “Olen umpikujassa. Tästä ei ole muuta ulospääsyä kuin kuolema” tai “Olen vain taakka. Olisi kaikille parempi, jos olisin kuollut”.
- Kokemus on voinut osoittaa esimerkiksi unettomat aamuyön tunnit tai krapulapäivät riskiajaksi, jolloin itsemurha-ajatuksia on vaikeampi vastustaa.
- Monelle itsetuhoiset ajatukset yhdistyneenä yksinäisyyteen vetäytymiseen, läheisille vastaamatta jättämiseen tai puhelimen sammuttamiseen ovat merkkejä tilanteen kärjistymisestä.
Henkilökohtaiset varoitusmerkit kirjataan huolellisesti ylös turvasuunnitelmaan. Ne toimivat huomiolippuna: nyt on erityisen tärkeää pitää huolta turvassa pysymisestä!
Tähän kirjataan kaikki tekemiset, joilla voit itse vähentää itsetuhoiseen tekoon päätymisen vaaraa riskitilanteessa.
- Ehkä tietyn musiikin kuunteleminen, sarjan katsominen, kirjoittaminen, lenkille lähteminen tai lemmikin silittäminen voi muuttaa vaikeaa oloa hiukan helpommaksi.
- Lääkäri on saattanut määrätä sinulle lääkettä otettavaksi näissä tilanteissa.
- Päihteiden käyttöä kannattaa varomerkit huomatessasi välttää, koska se pahentaa entisestään oloa.
Kannattaa kirjata ylös mahdollisimman yksityiskohtaisesti kaikki tällaiset omassa hallinnassasi olevat keinot, joilla voit helpottaa oloasi.
Voit myös miettiä erilaisiin ympäristöihin sopivia keinoja. Mitä voit tehdä, jos olet yksin kotona? Entä jos olet vaikkapa kaupungilla, töissä tai koulussa?
Tähän kirjataan kaikki sellaiset sosiaaliset tilanteet, jotka voivat auttaa olon muuttamisessa tai turvassa pysymisessä ilman, että pyydät apua itsemurhakriisin ratkaisemiseen.
- Jotkut kokevat olonsa helpommaksi ja turvallisemmaksi paikassa, jossa on muitakin ihmisiä. Tällainen paikka voi olla vaikka kirjasto tai kahvila.
- Jollekin harrastusporukka tai järjestö antaa oloa helpottavan kokemuksen joukkoon kuulumisesta.
- Sinulla voi myös olla sukulaisia, tuttavia tai ystäviä, joiden avulla saat ajatukset muihin asioihin. Ihmisten ei tarvitse olla sellaisia, joille olet valmis kertomaan itsetuhoisista ajatuksistasi. Riittää, että heidän seurassaan saatat saada muuta ajateltavaa.
Tähän kirjataan sellaiset tuntemasi ihmiset, joille olet tarvittaessa valmis kertomaan olostasi ja joilta voit pyytää apua tilanteen helpottamiseksi. Tällaisia ihmisiä voivat olla perheenjäsenet tai ystävät. Heihin voi kuulua myös esimerkiksi opettaja, johon luotat.
- Näiden ihmisten kanssa on hyvä keskustella etukäteen siitä, millaista apua heiltä kriisitilanteessa toivoisit ja onko heidän mahdollista sitä antaa.
- Läheisten antama tuki voi olla esimerkiksi turvallista läsnäoloa tai myötätuntoista kuuntelua.
- Läheiset voivat myös auttaa suuntaamaan huomiota muualle esimerkiksi yhteisen tekemisen kautta.
- Joskus läheiset ovat tärkeä tuki ammattiavun hakemiseen. He voivat esimerkiksi saattaa päivystykseen.
On hyvä muistaa, että joskus läheisten on vaikeaa olla kriisitilanteessa avuksi, koska tilanne herättää heissä itsessäänkin suuria tunteita. Siksi on tärkeää sopia juuri teille mahdollisista tuen antamisen tavoista, ja tarvittaessa tukeutua ammattiapuun.
Jos vaaratilanne ei omin keinoin tai läheisten tuella väisty, on syytä olla yhteydessä ammattilaisiin.
- Turvasuunnitelmaan kirjataan ne ammattilaiset, joilta voit eri tilanteissa hakea apua. Tällaisia voivat olla esimerkiksi oma terapeuttisi tai terveydenhuollon työntekijäsi.
- Lisäksi turvasuunnitelmaan on hyvä kirjata ympäri vuorokauden palveleva MIELI ry:n Kriisipuhelin puh. 09 2525 0111.
- Hätätilanteita varten kirjaa turvasuunnitelmaan lähimmän päivystyksen yhteystiedot ja 112.
Kun soitat turvasuunnitelmastasi löytyviin numeroihin, voit kertoa noudattavasi turvasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on estää itsetuhoiset teot. Jos olet jo vahingoittanut itseäsi, kerro siitä ammattilaisille.
Ympäristön turvallisuuden lisääminen on tärkeää, koska itsemurhayritys on usein nopean ratkaisun seurausta. Vaikka kaikkia itsen vahingoittamisen mahdollisuuksia ei ole mahdollista ympäristöstä poistaa, helpoista välineistä kannattaa hankkiutua eroon. Itsetuhoisessa tilassa välineiden saatavuus voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, ehtivätkö ajatukset muuttua teoiksi ennen tilan väistymistä.
- Suuria lääkemääriä, päihteitä, aseita tai muita omiin (aiempiin tai suunniteltuihin) itsetuhoisiin tekoihin liittyviä välineitä ei kannata säilyttää kotona tai käsillä
Turvasuunnitelmaan kirjataan milloin ja miten pysyä turvassa. Lisäksi siihen voidaan kirjata ne syyt, joiden takia haluat pysyä turvassa.
- Tämän kohdan pohtimisessa ammattilaisen tuki voi olla erityisen tärkeää, sillä etenkin kriisin vaikeimmissa vaiheissa syitä voi olla yksin vaikea löytää.
- Ihmisellä voi samaan aikaan olla syitä haluta kuolla ja syitä haluta elää. Syyt elää voivat unohtua silloin, kun olo on kaikkein hankalin.
- Jos sinun on juuri nyt vaikea keksiä syitä elää, pyydä apua. Vaikka toivoa ei juuri nyt näkyisi, sitä on olemassa sinullekin.
Vinkkejä
- Turvasuunnitelman on tärkeää olla konkreettinen, jotta sen noudattaminen onnistuu erittäin hankalassakin olossa. Kuvaa eri toimintavaihtoehdot tarkasti.
- Jos turvasuunnitelmaan kirjatut toimet tuntuvat sinusta liian vaikeilta toteuttaa, etsikää niille ammattilaisen kanssa sellaisia vaihtoehtoja, jotka on mahdollista toteuttaa.
- Ensimmäinen turvasuunnitelma voi olla hyvin yksinkertainen. Siihen voi kuulua esimerkiksi vain varomerkit, ammattiavun yhteystiedot ja ohje, mitä sanoa yhteyttä ottaessa.
- Hoidon aikana ja ajan kanssa löytyy usein uusia keinoja vaikuttaa oloon, ja turvasuunnitelma täydentyy.
- Pidä turvasuunnitelmasi saatavilla. Voit esimerkiksi tallentaa sen puhelimeesi, pitää sitä lompakossasi tai laittaa sen jääkaapin oveen.
- Turvasuunnitelman luomisessa ja tallentamisessa voit käyttää myös luovuutta. Se voi sisältää kuvia sinulle tärkeistä asioista tai linkkejä sinulle sopiviin Mielenterveystalon harjoituksiin. Voit myös lisätä siihen itsellesi vaikeassa olossa luettavaksi tarkoitettuja terveisiä. Ne voivat olla esimerkiksi sinua koskettaneita lainauksia tai rohkaisevia sanoja.
