F22 Harhaluuloisuushäiriö

Harhaluuloisuushäiriö kuuluu psykoottisiin häiriöihin. Siinä keskeisimpiä oireita ovat jatkuvat harhaluulot.  

Toisin kuin usein skitsofreniassa, tähän häiriöön kuuluvat harhaluulot eivät yleensä ole outoja tai eriskummallisia. Myöskään henkilön käytös ei yleensä ole erikoista tai outoa. Lisäksi toimintakyky ei harhaluulojen takia samalla tavalla heikkene kuin skitsofreniassa. 

Harhaluuloja voi esiintyä skitsofrenian ja harhaluuloisuushäiriön lisäksi monissa muissakin häiriöissä ja sairauksissa.  

Kriteerit 

Diagnoosin perustana ovat harhaluulot, jotka ovat yhtäjaksoisesti jatkuneet vähintään kolme kuukautta. Harhaluuloja voi olla yksi tai useampia erilaisia. 

Harhaluuloja on erityyppisiä: 

• Paranoidiset harhaluulot liittyvät uskomuksiin, että joku vainoaa tai kohtelee kaltoin. 
• Mustasukkaisessa harhaluulossa on kyse kumppanin uskottomuuden epäilemisestä perusteetta. 
• Erotomaanisessa harhaluulossa uskotaan, että on jonkun itseään merkittävämmässä asemassa olevan, yleensä julkisuuden henkilön, rakkauden kohteena. 
• Suuruusharhaluulo perustuu kokemukseen, että itsellä on poikkeuksellista valtaa tai on muulla tapaa erityinen henkilö. 
• Somaattisessa harhaluulossa uskotaan perusteetta, että itsellä on jokin vamma tai sairaus.  

Harhaluuloisuushäiriö on usein vaikea erottaa muista psykoottisista häiriöistä, kuten skitsofreniasta, sekä epäluuloisesta persoonallisuushäiriöstä.   

Sairauden kulku ja ennuste 

Harhaluuloisuushäiriö alkaa tavallisesti vasta keski-iässä tai myöhemmin. Se alkaa siis yleensä vanhempana kuin esimerkiksi skitsofrenia. 

Harhaluuloisuushäiriö on itsenäisenä häiriönä suhteellisen harvinainen, mutta tarkkaa tietoa esiintyvyydestä ei ole. Harhaluuloja esiintyy kuitenkin usein muiden häiriöiden ja sairauksien yhteydessä. 

Harhaluulot ovat yleensä pitkiä ja sinnikkäitä, mutta jotkut harhaluulot lakkaavat muutaman viikon tai kuukauden jälkeen.  

Hoito ja omahoito 

Lähtökohtaisesti harhaluuloisuushäiriön hoito on psykoterapeuttista. Eri terapiamuodot voivat olla hyödyllisiä. Usein harhaluuloista kärsivät henkilöt eivät kuitenkaan ole motivoituneita työstämään tulkintojaan ja kokemuksiaan psykoterapiassa. 

Jotkut harhaluuloista kärsivät voivat hyötyä lääkehoidosta. Ensisijaisesti käytetään psykoosilääkkeitä. Myös masennuslääkkeitä voidaan käyttää, mikäli henkilö kärsii masennus- tai ahdistuneisuusoireista.

Harhaluuloista kärsivät eivät itse yleensä hakeudu hoitoon. Harhaluuloja kokeva henkilö olisi kuitenkin tärkeää tutkia terveydenhuollossa, sillä taustalla voi olla jokin fyysinen sairaus. Erityisesti vanhempien henkilöiden kohdalla on tärkeää sulkea pois muiden sairauksien mahdollisuus. Erityisesti neurologisten sairauksien mahdollisuus tulee selvittää.  

Mielenterveystalosta löydät lievien harhojen ja harhaluulojen omahoito-ohjelman. Tästä voi löytyä apua ja vinkkejä arkeen ja oireiden kanssa selviämiseen.