Ahdistuneen oppilaan tukeminen

Ahdistuksentunne virittää kehoa ja mieltä selviämään ahdistusta aiheuttavasta tilanteesta tai välttämään sitä. Hetkellisesti tästä voi olla apua. Pitkittyessään stressi ja ahdistus alkavat kuitenkin heikentää kehon ja mielen hyvinvointia. Silloin kyseessä voi olla ahdistuneisuushäiriö. 

Miten ahdistuneisuus näkyy koulussa? 

Ahdistus ja pelot liittyvät lapsen ja nuoren normaaliin kehitykseen. Kasvaminen, itsenäistyminen ja vastuun lisääntyminen voivat aiheuttaa monenlaisia tunteita. Näistä ahdistuksentunne on varsin tyypillinen.  

Oireiden voimakkuuden arvioiminen ja mahdollisen avuntarpeen tunnistaminen voi olla haasteellista.  

Jatkuva ja voimakas ahdistus heikentää toimintakykyä, oppimiskykyä ja mahdollisuutta olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ahdistuneisuus voi johtaa siihen, että oppilas alkaa välttelemään ahdistusta aiheuttavia asioita. Ahdistuneelle oppilaalle voi tulla poissaoloja koulusta.  

Ahdistuneisuudesta kärsivät lapset ja nuoret saattavat ohjautua ensin kouluterveydenhoitajalle, sillä ahdistuneisuus oireilee myös kehollisesti. 

Ahdistuneisuus voi ilmetä kehossa  

• toistuvina päänsärkyinä sekä vatsa- tai nivelkipuina 
• väsymyksenä, jota esiintyy riittävästä unesta huolimatta 
• paineentunteena rintakehässä sekä hengitysvaikeuksina  
• käsien puutumisena tai tärinänä 
• punasteluna 
• nielemiseen, syömiseen tai juomiseen liittyvinä vaikeuksina 

Ahdistuneisuus voi ilmetä tunteissa 

• epämääräisenä huolestuneisuutena tai pelokkuutena  
• toistuvina kouluun liittyvinä huolina 
• itkuisuutena 
• epäonnistumisten ja virheiden kokemisena ylitsepääsemättömiksi  
• korostuneena pelkona virheiden tekemisestä 

Ahdistuneisuus voi ilmetä toiminnassa ja toiminnanohjauksessa 

• vetäytymisenä, kieltäytymisenä tai toiminnan vastustamisena 
• välttämisen käyttämisenä selviytymiskeinona 
• uusiin tilanteisiin ja muutoksiin liittyvän reagoinnin muuttumisena 
• ajatusten harhailemisena ja tekemisten keskeytymisinä 
• keskittymisvaikeuksina  
• vaikeuksina muistaa ohjeita 
• luokan saamien ohjeiden toistuvana varmistelemisena 
• erityisohjelmien välttämisenä 
• oman vireystilan tunnistamisen ja säätelemisen vaikeuksina 
• voimakkaana kuormittumisena 
• itsensä satuttamisena 

Ahdistuneisuus voi ilmetä suhteessa ikäisiin ja kavereihin 

• ystävyyssuhteiden niukkuutena ja yksin jäämisenä joukossa  
• eristäytymisenä ja vetäytymisenä 
• epävarmuutena  
• sosiaalisten tilanteiden pelkona ja jännityksenä 
• vaikeutena pitää yhteyttä kavereihin ja tuttuihin 

Mitä opettaja voi tehdä? 

Mitä ryhmässä voi tehdä? 

On tärkeää harjoitella oppilaiden kanssa kehoa ja mieltä rauhoittavia tunnetaitoja jo ennakkoon. Harjoituksia kannattaa tehdä sellaisissa hetkissä, joissa tunteet eivät ole voimakkaita.  

Uusien taitojen oppiminen vaatii useita toistoja. Säännöllisesti toistetut harjoitukset juurtuvat arkeen taidoiksi, jotka voi ottaa käyttöön vaikkapa koe- ja esiintymistilanteissa. Harjoituksia voi toistaa vaikka aina tiettynä viikonpäivänä.  

Ahdistuksentunteesta ja kokemuksista voidaan puhua koulussa esimerkiksi ympäristöopin tai terveystiedon tunneilla. Ahdistuksentunteen hyväksyminen osaksi kasvua ja itsenäistymistä auttaa kaikkia ryhmäläisiä.  

Selkeät ohjeet ja rauhallisuus kohtaamisessa auttavat 

Ahdistuneelle oppilaalle on tärkeää tietää, mitä häneltä odotetaan. Ahdistuneen voi olla vaikeaa muistaa pitkiä ohjeita tai tehtävänantoja. 

Selkeät ja mahdollisesti kirjoitetut tai kuvatuetut ohjeet voivat helpottaa ahdistunutta oppilasta. Näin hänen ei tarvitse erikseen jännittää, tekeekö oikein.  

Ahdistunutta oppilasta auttaa se, että aikuinen tietää hänen tunteestaan ja olostaan. 

Kun lapsi kertoo huolistaan tai kuormittavista tunteistaan, voi ahdistuksentunne tarttua muihin oppilaisiin tai jopa koulun aikuiseen. Aikuisen omat tunne- ja itsesäätelytaidot ovat merkityksellisiä, jotta voi tukea ja auttaa.  

Miten ottaa asia puheeksi? 

Kohtaa ahdistunut myötätuntoisesti ja rauhallisesti. Anna mahdollisuus jutella kahden kesken, ja ota huolesi puheeksi. Kerro oppilaalle, että et ole vihainen ja et halua aiheuttaa lisää ahdistusta. Kysy, voitko jotenkin auttaa.  

Yhdessä sovitut määräaikaiset tukikeinot 

Yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa pohditaan erilaisia määräaikaisia koulunkäynnin tukikeinoja. Tällaisia voivat olla muun muassa kokeista tai läksyistä luopuminen, koulutehtävien suorittaminen keskustellen sekä eri tilassa tai eri ryhmässä työskentely.  

On tärkeää tehdä yhteistyötä, jotta sopivat apukeinot löytyvät. Oppimiseen liittyvien tavoitteiden muokkaaminen tehdään aina yhdessä. 

Ahdistuneelle oppilaalle voi olla tavoitteena tulla kouluun ja olla luokassa. Oppilaan onnistuminen huomioidaan ja siitä keskustellaan oppilaan kanssa. 

Ahdistuneelle oppilaalle voi tarjota erilaisia apukeinoja oppitunnin ja koulupäivän ajaksi. Kouluarjessa voi miettiä, onko oppilaan mahdollista esimerkiksi piirtää opetuksen aikana.  

Luokassa kannattaa myös käydä yleisesti keskustelua siitä, että kaikille eivät sovi samat tukikeinot. Se voi auttaa perustellessa, miksi joku saa toimia toisin kuin muut. On oikeudenmukaista, että jokainen pystyy omalla tavallaan käymään koulua ja suorittamaan tehtäviä.  

Oppilasta ahdistuksen voimistuessa auttaa 

• ikkunasta ulos tuijottaminen 
• vaihtoehtoinen tekeminen, kuten lukeminen, piirtäminen tai virkkaaminen 
• hengittäminen ja erilaiset tietoisuustaitoharjoitukset 
• erilaiset kädessä pidettävät esineet tai materiaalit 
• kumilenkin napsuttelu ranteessa  
• väkevä pastilli tai purkka suussa  
• käsien tai kasvojen huuhteleminen kylmällä vedellä  
• toiseen tilaan siirtyminen 
• erilaiset painopeitot ja -esineet 

Harjoituksia ahdistuneen oppilaan tukemiseen koulussa  

Tässä on harjoituksia eri omahoito-ohjelmista. Harjoituksia voi hyödyntää 

• ryhmässä ennaltaehkäisevästi 
• yksilön tukena esimerkiksi opiskeluhuollossa. 

Eri tapoja parantaa arkea 
Toimivasta arjesta huolehtiminen voi auttaa löytämään uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Lisäksi toimiva arki vaikuttaa usein jo itsessään mielialaan. 

Hengitys on aina mukana
Hengitysharjoitusten tavoitteena on rauhoittaa kehoa ja mieltä. Hengitysharjoituksia voi harjoitella lasten kanssa monin leikillisin tavoin. 

Ahdistuneena keho on usein ylivirittynyt ja jännittynyt. Kehon rentouttamisen harjoitukset ovat erityisen hyödyllisiä oppilaille, jotka reagoivat asioihin vahvasti tunteilla tai kehollaan. 

Mielihyvä
Ryhmässä voi miettiä, mitkä asiat tuovat mielihyvää tai onnistumisen kokemuksia. Yhteiset mielihyvänlähteet yhdistävät. Ideoita voi myös jakaa.  

Kyky olla tietoisesti läsnä - mindfulness
Kyky olla tietoisesti läsnä vaihtelee luonnostaan. Siihen voivat vaikuttaa myös elämäntilanne ja kuormitus. Ylikierroksilla ajatukset pomppivat kuin pingispallo. Tällöin tietoisuustaitojen harjoittelu voi olla kaikkein vaikeinta, vaikka mieli eniten sitä tarvitsisikin.  

Harjoittelulle ei ehkä tunnu olevan oikeaa hetkeä kouluarjessa. Tarve taidoille ei kuitenkaan häviä. Siksi arkeen on hyvä löytää tilaa tehtäville. Voit hengähtää myös itse.  

Ahdistuksen omahoito-ohjelmasta voi soveltuvin osin hyödyntää harjoituksia ryhmälle. Tällöin keskiössä ovat taidot, joilla toivottua käyttäytymistä vahvistetaan.  

Tietoinen kaveritaitojen harjoittelu
Ahdistuneelle oppilaalle kaverisuhteiden ylläpito voi jäädä toissijaiseksi. Ahdistuneena ponnekkuus pitää kaverisuhteita yllä voi heiketä. 

Poissaolojen seurauksena voi ryhmään sitoutuminen heiketä. Tällöin paluu on vaikeampaa. 

Siksi tietoinen kaveritaitojen harjoittelu auttaa myös ahdistunutta. Harjoituksia voi soveltaen käyttää koko luokan kanssa.

Entä jos ahdistus äityy paniikiksi?  
Tilanteiden kärjistyessä on apua siitä, että on harjoitellut selviämään voimakkaasta ahdistuksesta. Tällöin on mahdollista palauttaa tunnetila sellaiseksi, että pystyy taas toimimaan: 

Huolen arviointi 

Nämä matalan kynnyksen arviointiseulat on tarkoitettu apuvälineiksi tilanteisiin, joissa on huoli oppilaan koulunkäynnistä tai kartoitetaan tuen tarvetta.