Lapsen masennus

Masennusta esiintyy jokaisessa ikäluokassa, myös lapsilla. Masennuksesta saattaa olla kysymys, jos lapsella on ollut oireita vähintään kahden viikon ajan ainakin osan päivää. Sairauden varhainen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen on tärkeää, sillä pitkittyneenä masennus vähentää toimintakykyä ja elämänlaatua. Toipumisesta tulee ajan kuluessa vaikeampaa.

Masennusta esiintyy alle 13-vuotiailla lapsilla noin 3 %, alle kouluikäisillä on 0,5% ja alakouluikäisillä n. 2%. Vauvoilla se on melko harvinaista. Lapsuusiässä masennusta tavataan yhtä paljon tytöillä ja pojilla. Nuoruusiässä esiintyvyys on suurempi tytöillä. 

Mitkä ovat lapsen masennukselle tyypillisiä oireita? 

Lapsen masennus voi näkyä esimerkiksi näillä tavoilla: 

• Lapsen mieli on surullinen ja toivoton. 
• Lapsi on usein vakava ja surumielinen. 
• Lapsen on vaikea iloita tai nauttia asioista, joista hän on aiemmin tykännyt, esimerkiksi harrastuksista tai kavereiden kanssa olemisesta. 
• Koulussa tai päiväkodissa voi olla vaikeaa keskittyä ja oppia uusia asioita.
• Erityisesti pienemmillä lapsilla leikkiminen voi vähentyä tai leikin sisällöt muuttua. 
• Lapsi voi olla ärtynyt, aggressiivinen tai levoton. Hän saattaa turhautua helposti. 
• Lapsella saattaa olla uniongelmia. Hän voi nukkua liikaa tai liian vähän. 
• Lapsi saattaa syödä liikaa tai liian vähän. 
• Lapsella voi olla fyysisiä tuntemuksia ja kipuja, joille ei ole selvää syytä. 
• Lapsella voi olla itsetuhoisia ajatuksia tai hän saattaa käyttäytyä itsetuhoisesti. Hänellä voi esiintyä kuoleman toiveita, itsetuhoisia puheita, itsensä satuttamista, kyvyttömyyttä huolehtia omasta turvallisuudesta tai terveydestä.

Vauvaikäisen masennukselle ei ole virallisia kriteereitä, mutta tälle tunnusomaista on vauvan vetäytyminen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Tämä voi näkyä esimerkiksi katsekontaktin vähyytenä.

Mistä lapsen masennus johtuu? 

Lapsen masennuksen taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Niitä ovat 

• perinnölliset tekijät 
• yksilölliset haavoittuvuustekijät, esimerkiksi kiusaaminen, läheisen menetys tai pulmat koulussa 
• kasvuympäristön kuormitustekijät 

Masennukselle altistavat erityisesti traumaattiset kokemukset, kuten kaltoinkohtelu, seksuaalinen hyväksikäyttö ja toistuvat menetykset. Masennusta voi kuitenkin ilmaantua, vaikka traumaattisia kokemuksia ei olisikaan ollut.

Miten voin auttaa lastani? 

Voit auttaa lastasi monilla arkisilla asioilla. 

• Huolehdi arjen perusasioista: riittävästä yöunesta, terveellisestä ja säännöllisestä ruokailusta sekä sopivasta määrästä liikuntaa. 
• Mieti, mitkä asiat kuormittavat lastasi. Vähennä kuormitustekijöitä ja varmista, että lapsi saa myös rentoutua ja levätä. 
• Järjestä tilaa ja aikaa leikille. Erityisesti pienemmät lapset käsittelevät tunteitaan ja kokemuksiaan leikin kautta. 
• Masentuneena mieli kiinnittyy helposti siihen, mikä on huonosti. Varmista, että lapsi tekee arjessaan asioita, jotka tuottavat hänelle iloa. Se voi olla ystävien tapaamista, musiikin kuuntelua tai mitä tahansa, mikä rentouttaa ja ilahduttaa. 
• Ole kiinnostunut lapsestasi. Kysy, mitä hänelle kuuluu ja miltä hänestä tuntuu.  
• Tehkää yhdessä hauskoja juttuja, joista nautitte. On tärkeää viettää rentoa ja mukavaa yhteistä aikaa. Se on vastapainoa raskaille hetkille. 

Hyödynnä Mielenterveystaloa

Apua saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista.

Lasten masennusoireilun omahoito-ohjelma tarjoaa tukea vanhemmille, joiden alakouluikäisellä lapsella on

• mielialan laskua tai alakuloisuutta
• vähentynyttä kiinnostusta ja intoa osallistua ja tehdä asioita, joista hän ennen nautti
• masennusoireilua

Ohjelma on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin lapsen oireilu on lievää. Ohjelmaa voidaan käyttää myös muun hoidon tukena silloin, kun lapsen oireet ovat pidempikestoisia ja vaikeampia.