Jieštipšomohjelm

Vanhemman on hyvä myös tehdä lapselle selväksi, että lapsen ei tarvitse huolehtia aikuisten jaksamisesta: vanhempi huolehtii itse itsestään ja lapsesta.

Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin

Lapsella on erosta huolimatta oikeus kumpaankin vanhempaansa. Lapsella tulee olla oikeus tavata ja pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaansa sekä ajatella kummastakin vanhemmastaan hyvää.

Joskus lapsi kokee lojaliteettiristiriitaa yrittäessään miellyttää kumpaakin vanhempaansa. Hän saattaa esimerkiksi kertoa kummallekin vanhemmalle eri versiot siitä, mitä hän haluaa. Lapselle voi sanoa, että hänen ei tarvitse valita puolia.

Yhteydenpito ja läsnäolo

Riippumatta lapsen eroon liittyvistä reaktioista, on yhteydenpito lapseen aina vanhemman vastuulla. Vanhempi osoittaa, että hän kestää lapsen reaktiot eikä hylkää tätä vaikealla hetkellä.

On tärkeää, että kumpikin vanhempi on läsnä lapsen arjessa eron jälkeenkin. Lapsen päivähoito, vaatehuolto ja kouluasiat ovat lähtökohtaisesti kummankin vanhemman vastuulla. Jos lapsella on jatkossa kaksi kotia, on lapsen on tärkeää kokea, että hän ei ole kummassakaan kodissaan vieras. Hänellä on kummankin vanhemman luona oma sänky ja omat tavarat. 

Vanhempi ei ole viihdyttäjä tai kaveri vaan välittävä ja valvova huolehtija myös eron jälkeen. 

Eron rasittavuuden vähentäminen

Vanhemmat voivat suojella lasta eron vaikutuksilta pyrkimällä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön keskenään. Riitelyn vähentäminen tai lapsen suojaaminen riitelyltä auttaa lasta sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen.

Eron rasittavuutta voi vähentää ylläpitämällä rutiineja lapsen elämässä. On tärkeää, että asiat muuttuvat erotilanteessa mahdollisimman vähän. Mikäli mahdollista, olisi hyvä, että aikuiset asuisivat niin lähellä toisiaan, että lapselle tuttu ympäristö säilyisi.

Ystävät, koulu- ja päivähoitokaverit, tutut hoitajat, isovanhemmat ja muut sukulaiset ovat lapselle tärkeä voimavara erotilanteessa. Eron myötä tiukkeneva taloustilanne voi joskus haastaa tuttujen harrastusten ylläpitämisen.

Etävanhemmuus

Aina ei ole mahdollista, että kumpikin vanhempi osallistuu aktiivisesti lapsen arkeen. Toinen vanhempi voi muuttaa kauas tai tilanteeseen voi liittyä muita tekijöitä, joiden vuoksi vanhempi on vähemmän läsnä. 

Kun arjen läsnäolo vähenee, vanhempi joutuu rakentamaan uudenlaisia tapoja olla yhteydessä lapseen. Tämä voi vaatia uudenlaisia toimintamalleja ja sopeutumista kaikilta osapuolilta. 

Kun toinen vanhempi ei voi olla läsnä arjessa, lähivanhemman rooli lapsen ja etävanhemman suhteen ylläpitämisessä usein vahvistuu. Lähivanhemman on hyvä tukea lapsen suhdetta etävanhempaan mahdollistamalla yhteydenpito ja jakamalla lasta koskevia asioita toiselle vanhemmalle.

Toisaalta on hyvä kunnioittaa myös lapsen ja lähivanhemman yhteistä aikaa. Jatkuva yhteydenpito voi toisinaan hankaloittaa lapsen asettumista toiseen kotiin.

Ulkopuolinen apu

Lapselle voi hakea myös ulkopuolista tukea erotilanteessa. Voit ottaa itse yhteyttä paikalliseen perheneuvolaan, koulupsykologiin, lastenneuvolaan tai nuorisopoliklinikkaan. Perheneuvoloiden kautta lapsille on tarjolla myös omia eroryhmiä.