Jieštipšomohjelm
AJATUKSIIN VAIKUTTAMINEN
Muista
He tarkkailevat vaaraan liittyviä vihjeitä ympäristössään. He saattavat kiinnittää myös korostuneen paljon huomiota heissä itsessään tapahtuviin asioihin, kuten kehonsa tuntemuksiin.
Ahdistuneilla lapsilla on tapana
- ajatella kielteisellä tai kriittisellä tavalla
- yliarvioida kielteisten tapahtumien mahdollisuutta
- keskittää huomionsa epäonnistumisiin ja ikäviin tapahtumiin
- aliarvioida omaa kykyään selviytyä
- odottaa epäonnistuvansa.
Huoliajatukset ja helpottavat ajatukset
Ajatus vaikuttaa siihen, millainen tunne tilanteessa voimistuu ja miten itse tilanteessa toimii.
- Huoliajatukset ovat ajatuksia, jotka ruokkivat ahdistuksentunnetta.
- Helpottavat ajatukset ovat ajatuksia, jotka rauhoittavat ja rohkaisevat.
Esimerkki huoliajatusten ja helpottavien ajatusten vaikutuksesta
Tilanne: Isä on myöhässä
Huoliajatus: Isä on joutunut onnettomuuteen
Tunne: Ahdistuneisuus, huolestuneisuus
Toiminta: Soittaa isälle, ravaa kotona
Helpottava ajatus: Isä on varmaankin juuttunut ruuhkaan
Tunne: Ärtymys, turhautuneisuus
Toiminta: Jatkaa mitä oli tekemässä
Tilanne: Esitelmän pito
Huoliajatus: En pysty puhumaan, kaikki nauravat ja pitävät nolona
Tunne: Ahdistuneisuus, huolestuneisuus
Toiminta: Ei mene kouluun
Helpottava ajatus: Suurinta osaa jännittää esitelmän pito
Tunne: Jännitys, pieni huolestuneisuus
Toiminta: Pitää esitelmän alkujännityksestä huolimatta
Ajatusten tunnistaminen
Lapsen kanssa on hyvä harjoitella tunnistamaan huoliajatuksia ja etsimään helpottavia ajatuksia. Näin opettelette tietoisesti kiinnittämään huomiota asioiden eri puoliin.
Seuraavat harjoitukset auttavat tunnistamaan ja muokkaamaan huoliajatuksia.