Skip to main content

Jieštipšomohjelm

4. Tietoisen läsnäolon taidot

Tietoisesta läsnäolosta käytetään myös nimitystä mindfulness. Se tarkoittaa tarkkaavaisuuden suuntaamista juuri käsillä olevaan hetkeen.

Kokemuksien hyväksyvä havainnointi 

Tietoisessa läsnäolossa havainnoitavia kokemuksia ovat esimerkiksi 

  • Millaisia tuntemuksia kehossa on? 
  • Mitä aistit havainnoivat juuri nyt? 
  • Millaisen tunnetilan vallassa mieli on? 
  • Mitä ajatuksia on mielessä? 

Tietoisessa läsnäolossa kokemukset todetaan sellaisina kuin ne ovat. Niitä ei arvoteta tai pyritä muuttamaan. 

Opettamalla lapselle tietoista läsnäoloa, tuet lapsen kykyä havaita ja tunnistaa omia kehotuntemuksiaan sekä tunteitaan ja ajatuksiaan.  

Kun asettuu havainnoimaan nykyhetkeä tietoisesti, on helpompi erottaa ulkoiset tapahtumat omista tunteista, ajatuksista ja tuntemuksista.  

Tietoinen läsnäolo voi auttaa myös laannuttamaan voimakasta tunnetilaa, kuten ahdistusta. 

Tietoisuustaito animaatio lapsille

Metsäretkelle sijoittuva Tara ja Säihkyvä metsä -animaatio tutustuttaa lapset tietoisuustaitoihin. Animaation aikana tehdään kolme harjoitusta, jotka auttavat laskemaan omaa stressitasoa. Harjoitusten tavoitteena on tukea rauhoittumisen taitoja sekä kykyä havainnoida kehoa ja mieltä.

Harjoitus: Asioiden tekeminen tietoisesti

Tavoite  

Harjoittelette tekemään asioita tietoisesti eli kiinnittäen erityistä huomiota aistikokemuksiin. 

Ohje  

Valitkaa lapsen kanssa jokin asia, jota teette tietoisesti muutaman minuutin ajan. Voitte valita jonkin alta löytyvistä esimerkeistä tai keksiä itse.  

Huomatkaa, miten harjoituksen tekeminen vaikuttaa on omaan oloonne. 

Harjoitusta on hyvä tehdä päivittäin ja joskus useammankin kerran päivässä. 

  •  Harjoitusta on tärkeä tehdä säännöllisesti vähintään 2–3 viikon ajan.   
  •  Säännöllinen harjoittelu saa aikaan kestävämpiä muutoksia.    

Harjoituksia 

Olkaa tietoisia ruumiinne asennosta tällä hetkellä 
  • Miltä kehossa tuntuu? 
  • Missä kohtaa tuntuu jännitystä? 
  • Entä tuntuuko puutumista, kutittelua, vilua tai kuumuutta? 
  • Antakaa tuntemusten vain olla, ja todetkaa rauhassa niiden olemassaolo. 
Peskää kätenne niin kuin tekisitte sen ensimmäistä kertaa 

Olkaa uteliaita ja kiinnostuneita. 

  • Miltä vesi tuntuu iholla? 
  • Miltä saippua tuntuu? 
  • Entä miltä saippua tuoksuu? 
  • Miltä vesitipat näyttävät, kun ne tippuvat käsistä? Osuuko niihin valo? 
  • Miltä pyyhe tuntuu käsissä? 
Tutkikaa tietoisesti jotain lapsen lelua 

Kuvitelkaa, ettette olisi koskaan nähneet mitään vastaavaa. 

  • Miltä lelu tuntuu kädessä? 
  • Onko lelussa erilaisia materiaaleja tai muotoja? 
  • Onko lelu painava? 
  • Miltä lelu tuoksuu? 
  • Millainen ääni lelusta lähtee, jos sen pudottaa pöydälle tai lattialle? 

Mitä muita asioita voisitte harjoitella tekemään tietoisesti?

Loading ...

Harjoitus: Ympäristön havainnointi

Tavoite  

Opetat lasta suuntaamaan tietoisesti huomiota ympäristöön. Harjoitus auttaa myös vähentämään liiallista itsetarkkailua. Itsetarkkailu lisää ahdistusta erityisesti sosiaalisten tilanteiden pelossa. 

Ohje  

Pyydä lasta istumaan mukavasti ja hengittämään kolmesti syvään.  

Voitte toteuttaa harjoitusta kaikenlaisissa tilanteissa. Huomion suuntaaminen ympäristön yksityiskohtiin voi auttaa lasta katkaisemaan ahdistusta lisääviä ajattelukehiä ja liiallista itsetarkkailua. 

Kerätkää ympäristöstä tietoa kuulo-, näkö- ja hajuaistin kautta

Voit auttaa lasta kyselemällä 

  • mitä värejä hän havaitsee.  
  • Entä muotoja?  
  • Millaisten materiaalien pintoja?   
Keskittykää seuraavaksi yhdessä hiljaa kuuntelemaan ympäristöä 1–2 minuutin ajaksi

Jakakaa sen jälkeen havaintojanne kaikista kuulemistanne äänistä.  

  • Kuuluiko jostain vaimeaa puhetta? 
  • Laitteiden huminaa?  
  • Puhelimen ääntä? 
  • Putkistoissa juoksevan veden ääntä?  
Voitte kohdentaa saman parin minuutin keskittymisen myös ympäristöstä kantautuviin tuoksuihin

Hajuaistin hyödyntäminen voi joskus sisätiloissa jäädä laihaksi, mutta esimerkiksi ulkona toteutettuna se tuottaa paljon havaintoja.  

Keskustelkaa lopuksi harjoituksen aikana tekemistänne havainnoista

Pyydä lasta myös arvioimaan, minkälainen olo hänellä on harjoituksen jälkeen.