Jieštipšomohjelm

Lapsiperheessä ei ole aina helppoa pitää huolta riittävästä unen määrästä. On tavallista, että lapsen mentyä nukkumaan tartutaan tekemättömiin askareisiin tai otetaan omaa aikaa unentarpeen kustannuksella.

Säännöllinen uni-valverytmi ja riittävä yöuni ovat kuitenkin tärkeitä oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta.

Kiinnitä huomiota unentarpeeseesi, ja yritä varata nukkumiselle riittävästi aikaa. Pitämällä huolta unestasi panostat omaan hyvinvointiisi.

Mielenterveystalo.fi:stä löytyy myös unettomuuden omahoito-ohjelma. 

Liikunta on yhteydessä kokonaisvaltaiseen terveyteen. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia stressin hallintaan, uneen, elämänlaatuun sekä monien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Liikunta vähentää ahdistuneisuuden ja masennuksen oireita.

Pohdi, liikutko mielestäsi tällä hetkellä tarpeeksi. Miten voisit lisätä liikuntaa arkeesi? Jos liikuntaharrastukseen on vaikea löytää aikaa, muista, että touhuilu ja liikkuminen lapsen kanssa on mainio tapa harrastaa hyötyliikuntaa. 

Monipuolinen ravinto ylläpitää hyvää toimintakykyä. Aivot ovat ihmisen toiminnan kannalta tärkeä elin. Kun syöt hyvin, annat aivoillesi ja kehollesi energiaa. Hyvät ruokailutottumukset parantavat keskittymiskykyä, koordinaatiota, motivaatiota, muistia ja stressinsietoa.

Perheen yhteinen ruoanlaitto ja ruokailu ovat myös tärkeitä yhdessäolon hetkiä, jotka tukevat keskinäistä vuorovaikutusta.

Kontaktit muihin ovat tärkeitä. Asioista puhuminen, yhdessä tekeminen ja ihan vain läsnäolo vähentävät stressiä. Lapsiperheessä verkostolla on tärkeä merkitys vanhemman jaksamisen tukemisessa.

Ketkä ihmiset ovat juuri sinulle tärkeitä? Millä tavoin pidät heihin yhteyttä? Onko verkostossasi joitain ihmisiä, joita haluaisit tavata aktiivisemmin ja pyytää tarvittaessa avuksesi?

Kaipaatko uusia ihmissuhteita? Uusien sosiaalisten suhteiden solminen voi tuntua aluksi haastavalta. On kuitenkin tärkeää lähteä rohkeasti ulos tarkastelemaan ympäristöä.

Uusia ystäviä voi löytää opiskelun tai työn kautta. Harrastuksissa, yhteisöissä tai kerhoissa on mahdollista tavata samoista asioista kiinnostuneita henkilöitä. Myös lapsesi harrastus- tai koulutoiminnassa voi tutustua toisiin vanhempiin ja perheisiin.

Rentoutuminen on tärkeää, jotta palautuu arjen kuormituksesta. Jokainen tarvitsee välillä aikaa itselleen voidakseen hyvin. Vanhemman palautuminen on myös lapselle eduksi.

Lapsiperheen arjessa oman ajan löytäminen on usein haasteellista. Pysähdy miettimään, miten viikkoosi järjestyisi pieniä hetkiä omille tarpeillesi. Usein jo siitä on apua, että tietää, milloin omia asioita pääsee tekemään.

Joskus jo ruokakaupassa yksin käyminen tai lempimusiikin kuuntelu tai hyvän ruoan laittaminen omassa rauhassa ovat merkityksellisiä hetkiä.

Mielihyvän ja ilon kokemukset lisäävät hyvinvointia. On hyvin yksilöllistä, mistä kukin nauttii. Onkin tärkeää, että tiedät, mitkä asiat tuottavat iloa juuri sinulle.

Pohdi, lisäävätkö miellyttäviksi kokemasi asiat hyvinvointiasi myös pitkällä tähtäimellä. Uupuneena voi olla altis sortumaan haitallisiin pikaratkaisuihin. Esimerkiksi jatkuva lohtusyöminen tai ylenpalttinen netissä surffaaminen voivat hetkellisesti helpottaa oloa, mutta olla pidemmällä tähtäimellä haitaksi.

Mielihyvää voi myös oppia lisäämään arkeen. Laadi oma mielihyvävarasto listaamalla ylös sinulle miellyttäviä asioita. Yritä miettiä mahdollisimman monta pientä ja konkreettista asiaa.

Laita lista näkyville vaikka jääkaapin oveen. Voit ohjata myös lastasi tekemään oman mielihyvävarastonsa.