Iešdikšunprográmma

Voit esimerkiksi aktivoida hengitystäsi ja päästää hartiat putoamaan alaspäin sekä muuttaa ryhtiäsi. Fyysinen teko rentouttaa mieltä, sillä keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

Mielen ja kehon oireet

Keho ja mieli toimivat jatkuvasti yhteistyössä. Toisinaan on vaikeaa tietää, kummasta on kyse: fyysisestä vai psyykkisestä ilmiöstä. Samoin voi olla vaikeaa erottaa syytä seurauksesta.

Mieli vaikuttaa kehoon

Joskus kehollisen oireen takana voi olla psyykkinen kuormitus, mutta esimerkiksi lääkärissä keskitytään vain löytämään oireen fyysinen syy. Joskus psyykkiset syyt nähdään tekosyinä.

Voi olla vaikea nähdä yhteyttä fyysisen pahoinvoinnin ja psyykkisen kuormituksen välillä. Voi tuntua kummalliselta, että vatsakipujen tai hartiasärkyjen selitys saattaa olla tulehtunut ihmissuhde. Selitys voi tuntua liian helpolta tai syy-yhteys liian kaukaiselta.

Keho vaikuttaa mieleen

Toisaalta fyysisiä oireita saatetaan vähätellä sekä psyykkistä ongelmaa korostaa kohtuuttomasti tai jopa väärin perustein. Esimerkiksi masennusoireiden näkeminen vain psyykkisenä oireiluna voi johtaa siihen, että asiaan kuuluvia fyysisiä tutkimuksia ei tehdä.

Keho rentouttaa mielen, mieli kehon

Nykytutkimuksen valossa kehon fyysinen ja psyykkinen puoli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Mielen liikkeillä on kehossa oma kemiallinen kieli, joka heijastuu kehollisina tuntemuksina.

Erilaisissa rentoutus- ja tarkkaavaisuusharjoituksissa tätä yhteyttä voidaan havainnollistaa ja hyödyntää: keho rentouttaa mielen ja mieli kehon.​​​