Iešdikšunprográmma
Mitä stressi on?
Vaatimukset voivat nousta ympäristöstä: tehtävät voivat olla liian haastavia ja esimerkiksi opintojen vaatimukset liian kovia. On myös mahdollista olla liian vaativa itseään kohtaan ja pyrkiä suorituksessaan täydellisyyteen.
Kehon vireystila nousee silloin, kun innostuu tai kohtaa uhkaavan tai haastavan tilanteen. Myös murehtiminen, turhautuminen ja kiire voivat saada aikaan stressireaktion. Kehollista stressiä aiheuttavat myös päihteiden käyttö, sairaudet, unettomuus ja kivut.
Stressi ei ole vain kielteinen asia
Stressin ajatellaan usein olevan kielteinen asia. Stressi on kuitenkin myös hyväksi. Stressijärjestelmämme ansioista on mahdollista selviytyä haasteista ja vaativista tilanteista.
Lyhytaikainen stressi ei ole haitaksi, ja se tehostaa toimintakykyä. Ihmisen keho pyrkii luonnostaan palauttamaan kehon tasapainon. Tavanomaisesta stressitilanteesta elpyy levon ja palauttavan tekemisen avulla.
Stressin vaiheet
1. Hälytystila
Stressitilanteessa osa hermostosta menee taistele tai pakene -tilaan. Tällöin stressihormoneja vapautuu verenkiertoon. Reaktio valmistelee toimintaan ja tukee selviytymistä. Kun tilanne on ohi, reaktio hellittää ja normaali tila palautuu.
2. Mukautumis- tai vastustustila
Jos stressaava tilanne jatkuu, pyrkii keho sopeutumaan siihen. Keho pyrkii palautumaan hälytystilaa edeltäneeseen tilaan, vaikka stressitekijä kuormittaa yhä. Vastustustila voi aiheuttaa ärtymystä, turhautumista ja keskittymisvaikeuksia.
3. Uupumistila
Stressin jatkuessa riittävän pitkään mieli ja keho menevät uupumistilaan. Elimistö ei jaksa enää stressata ja taistella vaan antaa periksi. Lyhyellä aikavälillä uupumistilasta toipumiseen auttaa vain lepo ja hellittäminen.
Stressin oireet
Stressin oireet ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Stressi tuntuu usein mielen lisäksi kehossa.