Iešdikšunprográmma

Vanhemman kanssa yhdessä oleminen ja tekeminen on lapselle mielekästä ja merkityksellistä. Asioista puhuminen, yhdessä puuhaaminen ja ihan vain oleskelu perheen kesken vähentävät stressiä. 

Lapsiperheessä tukiverkostolla on tärkeä merkitys vanhemman jaksamisen tukemisessa. Sukulaiset, ystävät, tuttavat ja naapurit voivat olla toisilleen tärkeä voimavara.  

Harrastuksissa, yhteisöissä tai kerhoissa on mahdollista tavata samoista asioista kiinnostuneita henkilöitä. Myös lapsen harrastus- tai koulutoiminnassa voi tutustua toisiin vanhempiin ja perheisiin. 

Arjessa on hyvä huomioida, että vapaa-aikaa on riittävästi ja se on monipuolista ja palauttavaa. Esimerkiksi yhdessäolon, leikin, ruutuajan ja liikunnan tasapainottaminen tukee hyvinvointia.

Säännöllinen uni-valverytmi ja riittävä yöuni ovat tärkeitä niin lapsen kuin vanhemman jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. 

Unentarve on hyvin yksilöllistä, ja se vaihtelee iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisella unentarpeeksi määritellään usein noin 7—9 tuntia vuorokaudessa, kun taas alakouluikäisen lapsen tulisi nukkua yössä noin 10 tuntia. Huomioimalla perheenjäsenten yksilölliset unentarpeet panostat koko perheen hyvinvointiin. 

Lapsen unen riittävästä määrästä huolehtii lapsen lähiaikuiset. Unirytmiä sekä riittävän levon turvaamista tukee säännöllinen päivärytmi, rauhalliset iltarutiinit sekä ruutuajan suunnittelu lapsen ikä huomioiden. 

Mielenterveystalo.fi:stä löytyy lasten univaikeuksien omahoito-ohjelma ja aikuisille suunnattu unettomuuden omahoito-ohjelma.  

Liikunta on yhteydessä kokonaisvaltaiseen terveyteen. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia stressin hallintaan, uneen ja elämänlaatuun. Liikunta vähentää esimerkiksi ahdistuneisuuden ja masennuksen oireita. 

Liikunta on lapselle hyvä tapa viettää vapaa-aikaa kavereiden kanssa, esimerkiksi pallo- ja pihaleikkien muodossa. Liikuntaharrastus voi tarjota lapselle uusia kaverisuhteita.  

Vanhempana on tärkeä löytää aikaa myös oman kunnon ja jaksamisen tukemiseen liikunnan avulla. Lapsen kanssa touhuilu ja liikkuminen on myös mainio tapa harrastaa hyötyliikuntaa ja viettää yhteistä aikaa. Yhdessä liikkuminen voi vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Monipuolinen ravinto ylläpitää hyvää toimintakykyä. Aivot ovat ihmisen toiminnan kannalta tärkeä elin. Säännöllinen ruokailu ja terveellinen ruokavalio antavat aivoille ja keholle riittävästi energiaa päivän askareisiin. 

Hyvät ruokailutottumukset parantavat keskittymiskykyä, motivaatiota, koordinaatiota, oppimista, muistia ja stressin sietoa.  

Perheen yhteinen ruoanlaitto ja ruokailu ovat myös tärkeitä yhdessäolon hetkiä, jotka tukevat keskinäistä vuorovaikutusta ja sosiaalista hyvinvointia.

Mielihyvän ja ilon kokemukset lisäävät hyvinvointia. On hyvin yksilöllistä, mistä kukin nauttii. Onkin tärkeää, että tiedät, mitkä asiat tuottavat iloa juuri sinulle. Entä mitkä asiat tuottavat iloa lapsellesi ja muille perheenjäsenillenne? 

Mielihyvää voi myös oppia lisäämään arkeen. Laatikaa jokaiselle perheenjäsenellenne oma mielihyvävarasto kirjoittamalla lista itselle miellyttävistä asioista. Yrittäkää miettiä mahdollisimman monta pientä ja konkreettista asiaa. 

Laittakaa listat näkyville, vaikka jääkaapin oveen. Voitte myös listata asioita, jotka tuottavat iloa koko teidän perheellenne.

Jos lapsella on haasteita kaveritaidoissaan, hän tarvitsee yleensä paljon apua ja tukea vanhemmaltaan. Myös huoli lapsen kaverisuhteista usein kuormittaa vanhempaa. Tällöin vanhemman omat voimavarat ja jaksaminen voivat joutua koetukselle. Siksi vanhemman omaan hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota.  

Rentoutuminen on tärkeää, jotta palautuu arjen kuormituksesta. Jokainen tarvitsee välillä myös aikaa itselleen ja asioille, joista nauttii, voidakseen hyvin. Vanhemman palautuminen on myös lapselle eduksi.

Mistä omaa aikaa? 

Lapsiperheen arjessa oman ajan löytäminen on usein haasteellista. Pysähdy miettimään, miten viikkoosi järjestyisi pieniä hetkiä itseäsi ja omia tarpeitasi varten. Lempimusiikin kuuntelu, metsäkävely tai hyvän ruoan laittaminen omassa rauhassa voivat olla merkityksellisiä hetkiä.

Yhdessäolo ja rutiinit

Myös yhteinen mukava yhdessäolo, lepopäivät ja positiivinen vuorovaikutus ilman suoritusvaatimuksia tukee koko perheen voimavaroja. Lisäksi toistuvat rutiinit usein helpottavat arjen toimivuutta. 

Vertaistuki, apu ja itsemyötätunto

Vertaistuen ja avun hakeminen auttavat vanhempaa jaksamaan. 

Kuuntele ja tarkastele omia tunteitasi ja kokemuksiasi. Suhtaudu itseesi ymmärtävästi ja myötätuntoisesti.  

Mielenterveystalo.fi:stä löytyy aikuisille suunnattu rentoutuksen ja hengityksen omahoito-ohjelma sekä mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelma.