Herkästi kuormittuvan oppilaan tukeminen

Tämä teksti auttaa koulun aikuisia tukemaan nepsypiirteistä oppilasta. Ohjeista voi kuitenkin saada apua muidenkin koulunkäynnistä kuormittuvien oppilaiden kanssa toimimiseen. 

Kuormittuessa keho ja mieli reagoivat voimakkaasti ympäristötekijöihin. Kuormittuminen on epämiellyttävä ja raskas väsymystila. Väsymys voi kasvaa niin suureksi, että oppilaan on vaikea selviytyä koulupäivistä ja läksyistä.  

Hermoston kuormittuessa oppilaan toimintakyky heikkenee ja hankalat tunteet voimistuvat. Käyttäytyminen voi muuttua haastavaksi. 

Miten kuormittuminen näkyy koulussa? 

Kuormittunut oppilas voi 

• haluta jäädä kotiin kouluun lähtemisen sijaan 
• haluta lähteä kotiin kesken päivän  
• hakeutua syrjään yhteisistä tekemisistä 
• hyräillä tai äännellä toistavasti 
• käydä kierroksilla ja olla riehakas 
• uppoutua omaan maailmaansa 
• kieltäytyä tekemästä koulutehtäviä tai vastaamasta kysymyksiin 
• haastaa toistuvasti riitaa 
• olla passiivinen ja tuijotteleva 
• vaikuttaa poissaolevalta 
• piiloutua 
• olla itkuinen tai ärtyisä 
• tehdä nykiviä tai toistavia liikkeitä 
• kokea lisääntyviä fyysisiä oireita, esimerkiksi vatsakipua tai päänsärkyä 
• olla hidas työskentelyssä ja palautua hitaasti 
• olla joustamaton ja toimia rutiininomaisesti myös vapaissa tilanteissa 
• vältellä tehtäviä 

Mitä opettaja voi tehdä? 

Hermoston kuormittuessa oppilaan toimintakyky heikkenee ja hankalat tunteet voimistuvat. 

Käyttäytymistä, joka ilmenee tai lisääntyy oppilaan ollessa kuormittunut, kutsutaan varomerkeiksi. Varomerkkejä on tärkeää oppia tunnistamaan. Näistä on hyvä keskustella myös oppilaan ja huoltajien kanssa.  

Kun tilanne tunnistetaan, voivat koulun aikuiset ja vanhemmat auttaa oppilasta säätelemään kuormituksen määrää. Tämä onnistuu muokkaamalla ympäristöä ja opettamalla oppilaalle uusia tapoja toimia.  

Tunnistaminen, keskustelu ja toimintamallit 

• Kotona ja koulussa aikuiset voivat auttaa oppilasta tunnistamaan kuormittumista. Lisäksi he voivat auttaa oppilasta säätelemään voimavaroja siten, että ne riittävät parhaalla mahdollisella tavalla koko koulupäivän, -viikon ja -vuoden ajalle.  
• Oppilaan oloa auttaa jo se, että yhdessä keskustellaan apu- ja tukikeinoista sekä kuormitusta aiheuttavista asioista. 
• Oppilaan ajatusten ja toiveiden kuunteleminen on tärkeää. Koulussa käytettävistä apuvälineistä on tärkeää sopia yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa.  
• Usein auttaa jo se, että koulun aikuiset tietävät, miten he voivat vähentää oppilaan kokemaa kuormitusta. 
• Kaikkeen kuormitusta aiheuttavaan ei voi vaikuttaa. Siitäkin on hyvä keskustella oppilaan ja huoltajan kanssa. On tärkeää kuitenkin miettiä, voisiko jotain tehdä toisin.  
• Jos kuormittumisen aiheuttaja on epäselvä, on tarpeen aloittaa selvittely myös opiskeluhuollossa ja -terveydenhuollossa. 

Ympäristön ja tavoitteiden muokkaaminen 

• Ympäristön muokkaaminen lapselle sopivaksi on tärkein apukeino kuormituksen säätelemisessä. Oppilas ei tahallaan vaadi erityiskohtelua.   
• Ennakoiva ja ennakoitava ympäristö lisää oppilaan turvallisuudentunnetta. Koulupäivän suunnitelmat, siirtymät ja muutokset ennakoidaan mahdollisuuksien mukaan.  
• Oppilaalle on hyvä tarjota mahdollisuus päästä rauhoittumistilaan. Huoltajan kanssa voi sopia myös mahdollisesta ulkoilusta.  
• Koulussa voidaan sopia kevennetystä lukujärjestyksestä tai yksittäisistä huilipäivistä, jos koulunkäynnistä johtuva kuormitus on voimakasta. Viikkotuntimäärästä voidaan poiketa määräaikaisesti tekemällä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä. 

Opettajan omat odotukset ja kannustava kohtaaminen 

• Opettajan on hyvä tunnistaa, minkälaisia odotuksia hänellä on oppilaiden toiminnasta. Liialliset vaatimukset tai odotukset lisäävät oppilaiden kokemaa kuormitusta.  
• Herkästi kuormittuvan oppilaan kohdalla voi pohtia erilaisia tapoja noudattaa opetussuunnitelmaa. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkia tehtäviä eikä yhtä paljon, jotta opetussuunnitelma toteutuisi. Keinoja voivat olla esimerkiksi sisältöalueista karsiminen sekä erilaiset tavat toteuttaa opetusta tai tehdä suorituksia. 
• Myötätuntoinen ja kannustava kohtaaminen auttaa kuormittunutta oppilasta jaksamaan ja yrittämään uudelleen. Syyllistäminen ei missään tilanteessa johda kuormittumisen vähenemiseen.  

Kotitilanteen huomioiminen 

• Jos oppilaan kuormitukseen vaikuttaa vaikea kotitilanne, huoltajan väsyminen tai muut aikuisten ongelmat, voi oppilaalle olla tärkeää saada olla ihan tavallinen koululainen. Tällöin on hyvä huomioida, ettei kotiin lisätä painetta esimerkiksi läksyillä tai kokeisiin lukemisella. Koulun tuki on tällöin erittäin tärkeää.  

Vahvuuksien muistaminen  

• On hyvä hyödyntää oppilaan vahvuuksia. Mielekkäiden asioiden tekeminen koulupäivän aikana voi laskea kuormitusta.  

Harjoituksia herkästi kuormittuvan oppilaan tukemiseen koulussa  

Harjoituksia voi hyödyntää  

• ryhmässä ennaltaehkäisevästi  
• yksilön tukena esimerkiksi opiskeluhuollossa  

Kokeillaan yhdessä 

Tutkitaan yhdessä koulussa -harjoituksen voi jakaa koko ryhmälle täytettäväksi tai täyttää yhden oppilaan kanssa yhdessä keskustellen. Harjoituksen avulla voit saada lisää tietoa oppilaan omista kokemuksista, jotka liittyvät kuormittumiseen. 

Ajastimen käyttö voi auttaa oppilasta hahmottamaan aikaa. 

Opetellaan hengityksen rauhoittamisen avulla rauhoittamaan mieltä ja kehoa.

Opetellaan tunnistamaan, milloin keho on rento ja milloin se on jännittynyt. Apuna käytetään leikkiä, jossa vuorotellen jännitetään ja rentoutetaan lihaksia.

On tärkeää näyttää, että ongelmia voi ratkaista ja murehtimiselle löytyy vaihtoehto. 

Liikkuminen voi kasvattaa arjen voimavaroja. Sen myötä opiskelukyky paranee.

Säännöllinen ateriarytmi auttaa vireystilaa pysymään tasaisena koko päivän ajan.  

Aikuisten toiminta 

Mitä tapahtuu, mikä voi auttaa? Muistilista auttaa käymään läpi kuormittavia tekijöitä ja apukeinoja järjestelmällisesti.  

Ennakointisuunnitelman voi tehdä jotakin tulevaa tilannetta varten. Näitä ovat esimerkiksi kevätjuhla, koulun retki tai uimahallikäynti. 

Ennakoiva ja ennakoitava ympäristö lisää turvallisuudentunnetta. Harjoituksen avulla voidaan auttaa oppilasta pilkkomaan tehtäviä ja tapahtumia pienempiin osiin jotka tehdään tietyssä järjestyksessä.

Ympäristöä muokkaamalla voi vaikuttaa kuormittumiseen ja tukea voimavarojen säätelyä.  

Haastavat tilanteet 

Tehdään yhdessä haastaviin tilanteisiin selkeä ohje ja sovittu toimintatapa. Oppilaalle on apua myös siitä, jos yhdessä on etukäteen sovittu, millä keinoilla aikuinen voi auttaa, miten yhdessä toimitaan.

Aistimittarin tavoitteena on opettaa oppilasta käyttämään mittaria kertomisen tukena tilanteissa, joissa aistiärsykkeet vaikuttavat käyttäytymiseen.

Opetellaan kertomaan, kuinka voimakasta kuormitusta oppilas kokee

On hyvä miettiä etukäteen, miten toimia tunteiden rauhoittamiseksi ja kuormituksen laskemiseksi.  

Turvapaikan avulla voidaan ennaltaehkäistä kuormittumista. Tukikeinon tavoitteena on suunnitella oppilaalle paikka rauhoittumiseen ja hermoston rauhoittamiseen.

Hankalan tilanteen jälkeen yksilöllisesti tehtävän harjoituksen avulla oppilaan on helpompi tulla ymmärretyksi sekä vähitellen kehittää itsesäätelytaitoja.