Väsyneen oppilaan tukeminen

On tyypillistä, että unirytmi muuttuu, kun lapsuudesta siirrytään nuoruuteen. Koulupäivien aikainen väsymys voi lisääntyä. 

Nuoruusiässä melatoniinia alkaa erittyä kehossa myöhäisempään vuorokaudenaikaan kuin lapsuudessa. Tämän vuoksi nuorta väsyttää vasta myöhemmin illalla. 

Nuoruudessa myös kavereiden ja medialaitteiden vaikutus voi viivästyttää nukkumaanmenoa ja nukahtamista.   

Nuorilla unirytmi voi viikonloppuisin poiketa huomattavasti arjesta. Se taas haittaa nukahtamista arkisin.  

Viikonlopun unirytmin tulisi poiketa arjen rytmistä korkeintaan kahdella tunnilla. Jos unet jäävät arkena liian lyhyiksi, ei sitä voi korvata nukkumalla viikonloppuna pitkään. 

Koulussa huomataan usein ensin nuoren päiväväsymys ja toimintakyvyn lasku. Tämä näkyy yleensä jo aamun ensimmäisillä tunneilla. 

Nuori saattaa lääkitä väsymystään kofeiinipitoisilla juomilla. Kofeiini syrjäyttää aivoissa väsymyksestä viestivät välittäjäaineet.  

Nuori voi torkahtaa päiväunille heti koulusta päästyään. Tästä seuraa iltavirkeyttä. Ruudulla viipyminen sekä muut oheistoiminnat siirtävät nukahtamista. Jos keho on ylivirittynyt myöhään illalla, on nukahtaminen vaikeaa.  

Huoli vähäisistä unista ja väsymyksestä voi voimistaa ahdistusta. Ylivirittyneisyys voi myös kehon tuntemusten kautta herättää ahdistuneisuutta. 

Ruudulla oleminen ja viestittely vähentävät ahdistuneisuutta hetkellisesti. Niiden myötä unen niukkuudesta tulee kuitenkin myös sosiaalinen ilmiö. Aamulla väsyttää ja jälleen ahdistaa.  

Näläntunne voi väsyneenä olla vähäinen. Sen vuoksi aamupala voi jäädä syömättä ja aamulla tarvittava energia saamatta. Kun kaveritkin ovat väsyneitä, ei ole helppo motivoitua kierteen muuttamiseen. 

Lapsi tai nuori ei kykene vielä itse säätelemään toimintaansa niin, että saisi tarpeeksi unta. Joskus huoltajat eivät pysty tukemaan unirytmiä riittävästi. 

Nuori voi ajatella, ettei uni ole tarpeen. Hän saattaa uskoa pärjäävänsä lyhyillä unilla. Hänellä voi olla kokemuksia vähäisillä unilla selviämisestä.   

Kaveriporukka voi valvottaa. Toisaalta parhaimmillaan kavereiden kanssa voi sopia yhteisiä sääntöjä siitä, minkä kellonajan jälkeen ei enää viestitellä tai pelata. 

Oppilas voi kärsiä unettomuudesta eli vaikeudesta nukahtaa tai pysyä unessa. 

Unettomuus voi johtua monesta syystä, kuten stressistä, elämänmuutoksista, somaattisista sairauksista tai mielenterveyden vaikeuksista.   

Myös erilaiset huolet ovat yleinen syy unettomuuteen. Päivän kiireiden jälkeen nukahtamisen hetki voi olla ensimmäinen häiriötön ajatustauko. Tällöin ajatukset voivat alkaa pyöriä mielessä. Väsyneenä asioita on vaikea pohtia realistisesti. Asioiden tärkeysjärjestys voi käydä epäselväksi.  

Myös stressaaminen siitä, saako nukahdettua vai ei, voi hankaloittaa nukahtamista. 

Jotkut nuoret hyötyvät siitä, että kirjoittavat huolensa paperille. Silloin niihin voi palata päiväsaikaan. Levänneenä huolia on mahdollista arvioida uudelleen. Päivällä ajatuksia voi myös jakaa toisten kanssa. 

Somen ja muun median sekä laitteiden liiallinen käyttö voi valvottaa ja vähentää unta. Laitteiden kirkkaat valot voivat vaikuttaa melatoniinin erittymiseen.   

Iltaa myöten medialaitteiden käyttöä olisi hyvä vähentää. Vähintäänkin näyttö kannattaa himmentää niin, ettei sen valo häiritse melatoniinin eritystä.  

Väsyneenä läksyjen tekeminen voi tuntua mahdottomalta. Sen sijaan esimerkiksi pelien sykäyksittäin tulevat ärsykkeet ja vauhti pitävät väsyneenkin nuoren hereillä. Voimat voivat riittää pelaamiseen, mutta opiskeluun liittyvien tehtävien äärellä huomaakin, ettei jaksa. 

On hyvä pohtia, minkälaiset mediasisällöt lisäävät vireystilaa. Hyvin kiinnostavat ja innostuttavat sisällöt voivat valvottaa siinä missä ahdistavatkin sisällöt. 

Lasten ja nuorten on hyvä oppia huomaamaan minkälaisia reaktioita erilaiset mediasisällöt heissä aiheuttavat. Kannattaa etsiä myös sellaisia sisältöjä, joista tulee rauhallinen ja hyvä olo. 

Nuoruusiässä unirytmi voi myös viivästyä niin, että nuori kyllä nukahtaa ja nukkuu hyvin, kunhan saa mennä riittävän myöhään nukkumaan. Tällöin hän ei kykene heräämään ajoissa kouluun.    

Ihmisten unirytmit poikkeavat toisistaan sekä perinnöllisesti että iän mukaan. Unirytmiä on kuitenkin mahdollista siirtää vähän kerrallaan kohti sellaista rytmiä, joka mahdollistaa heräämisen kouluun ajoissa. Kaikkien ei tarvitse olla parhaimmillaan aamutunneilla.  

Tarvittaessa unirytmin siirtämiseen kannattaa hakea apua opiskeluhuollosta.