Ruuturiippuvuus

Elektronisten laitteiden äärellä vietetty aika on maailmanlaajuisesti lisääntynyt. Monet viettävät tunteja päivässä sosiaalisen median, pelien ja television äärellä. Nuoret ja aikuiset saattavat viettää aikaa laitteilla myös opintojen tai töiden takia.

Television ääressä vietetty aika on pienten lasten keskuudessa edelleen yleisin ja runsain ruutuajan muoto. Yhä nuoremmat lapset viettävät aikaa myös älylaitteiden, tietokoneiden ja videopelien ääressä.

Myös nuorten ja aikuisten ruutuaika on lisääntynyt älypuhelinten myötä.

Mitä ruuturiippuvuus on?

Ruuturiippuvuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö viettää television, älypuhelimien, tablettien ja tietokoneiden ääressä kohtuuttoman paljon aikaa.

Tämä aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia arjen askareisiin, töihin ja opiskeluun.

Millaisia vaikutuksia ruutuajalla on?

Ruutuajalla on todettu olevan yhteys fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, oppimiseen sekä syömis- ja liikuntatottumuksiin.

Etenkin runsaan television katselun, mutta myös muun ruutuajan, on todettu olevan yhteydessä heikompaan fyysiseen vointiin ja heikompiin tiedonkäsittelytoimintoihin. Näitä ovat esimerkiksi kielellinen kehitys, keskittymiskyky ja muisti.

Sen lisäksi ruutuajan on todettu olevan yhteydessä ylipainon lisääntymiseen, uniongelmiin, mielialaoireiluun sekä ahdistuneisuuteen.

Onko ruutuajalla positiivisia puolia?

Ruutuajan positiiviset puolet liittyvät siihen, miten ruutuaikaa käytetään. Aktiivisemman ruutuajan, kuten pelaamisen, on havaittu vaikuttavan jossain määrin positiivisesti tiedonkäsittelytoimintoihin.

Monet pitävät viestintäsovellusten ja pelien välityksellä yhteyttä ystäviinsä. Ruutuajasta voi seurata myös vertaistuen saaminen ja uudet ystävyydet.

Mitä oireita liika ruutuaika aiheuttaa?

Liiallisesta ruutuajasta voi seurata monenlaisia oireita. Usein oireiden ajatellaan johtuvan muusta kuin ruutuajasta.

Tyypillisimpiä oireita ovat uniongelmat, keskittymisvaikeudet, ärtyisyys, levottomuus, mielialaoireet, painonnousu sekä erilaiset kivut ja säryt.

Ruutuajasta seuraa usein liikkumisen vähentyminen, huonompi unenlaatu, epäterveellisempi ruokavalio sekä epäergonomisempi kehon asento.

Tiedonkäsittelyyn liittyvät oireet

Ruutuaika on vaikuttanut ihmisten kykyyn keskittyä yhtäjaksoisesti tehtäviin. Kyky keskittyä yhtäjaksoisesti on laskenut runsaasti viimeisen 20 vuoden aikana.

Keskittymiskykyä haastavat esimerkiksi älylaitteiden ilmoitukset ja usean asian samanaikainen tekeminen. On myös tavallista, että ajatukset harhautuvat tekeillä olevasta asiasta peli- tai somemaailmaan.

Mielialaan liittyvät oireet

Ruutuaika vaikuttaa mielialaan. Se lisää yksinäisyyttä, masennusta ja ahdistuneisuutta. Vaikka ruutuaika on myös sosiaalista toimintaa, ei se ole verrattavissa kasvotusten tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Se voi jopa lisätä yksinäisyyden kokemuksia.

Koska vuorovaikutus älylaitteilla on harvoin kasvokkain tapahtuvaa, voi vuorovaikutustaitojen kehittyminen voi jäädä puutteelliseksi.

Masennusta ja ahdistuneisuutta voi lisätä etenkin sosiaalisessa mediassa usein tapahtuva vertailu muihin. 

Ärtyneisyys ja stressi

Se, että ruutuaika on pois muilta tärkeiltä tehtäviltä, voi aiheuttaa ärtyisyyttä. Tärkeiden tehtävien hoitamatta jättäminen voi aiheuttaa ärtymystä ja stressiä. Tällöin voi syntyä kierre, jossa oloa pyritään lievittämään älylaitteilla.

Toisaalta ärtymistä voi aiheuttaa se, ettei pääsekään palaamaan ruudun pariin aina kun mieli tekisi.

Fyysiseen terveyteen liittyvät oireet

Uni

Uniongelmat liittyvät usein lyhentyneeseen nukkumisaikaan. 

Älylaitteita käytetään usein ilta-aikaan ennen nukkumaanmenoa. Ruuduista tulevan sinisen valon on todettu virkistävän aivoja ja kehoa. Tämän myötä nukahtaminen vaikeutuu. Nukkumiseen käytettävissä oleva aika saattaa jäädä liian lyhyeksi.

Unen puute aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja ja heikentää keskittymiskykyä.

Paino

Tutkimusten mukaan ruutuaika on yhteydessä painon nousuun. Ruutuaika vähentää usein liikunnan määrää. Monilla on tapana syödä tai napostella epäterveellisesti viettäessään ruutuaikaa.

Kivut

Ruutuaika on yhteydessä myös fyysisiin kipuihin ja särkyihin.

Aikaa vietetään ruutujen äärellä usein epäergonomisissa asennoissa ja pitkiä aikoja paikoillaan. Paikallaanolo voi aiheuttaa jumeja ja sitä kautta kipuja ja särkyjä.

Miten ruuturiippuvuus syntyy?

Älylaitteet tarjoavat lähes rajattoman pääsyn viihteen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen pariin. Sitä voi olla vaikea vastustaa.

Lisäksi sovellukset on suunniteltu siten, että käyttäjä pyritään saamaan viettämään niiden parissa mahdollisimman paljon aikaa.

Keinot tähän ovat moninaisia. Usein ne liittyvät ilmoituksiin tai palkintoihin, joilla pyritään saamaan käyttäjän huomio. Nämä aktivoivat aivojen palkkiojärjestelmää, mikä voi johtaa ruuturiippuvuuteen.

Onko ruuturiippuvuus minulle ongelma?

Jos ruutuaika vie ison osan vapaa-ajasta, on syytä pohtia omia ruutukäyttäytymisen tapoja.

Merkkejä liiallisesta ruutuajasta

• aikaa ei jää harrastuksille tai ihmissuhteille
• levottomuus, keskittymisvaikeudet, ärtyisyys
• ajatukset pyörivät koko ajan älylaitteiden ympärillä
• joutenolo tuntuu haastavalta
• ruutujen parissa vietetyn ajan peittely tai salaaminen

Aivoille on tärkeää, että vuorokaudessa on myös aikaa, jota ei vietetä ruudun ääressä. Aivot palautuvat silloin, kun ei aktiivisesti tee mitään tai antaa ajatusten vaellella vapaasti.

Miten rajoittaa ruutuaikaa?

Laitteiden käytön rajoittaminen

Seuraa omaa ruutuaikaasi. Nykyisin monet älypuhelimet ja videopelikonsolit keräävät tietoa niillä käytetystä ajasta. Näin omaa ruutuaikaa on helppo seurata.

Älylaitteita voi sijoittaa siten, ettei niille pääsy ole kovin yksinkertaista. Älypuhelimen voi sijoittaa eri huoneeseen kuin missä oleskelee. Televisiosta tai tietokoneesta voi irrottaa virtajohdon.

Näin laitteiden käyttöönotto vaatii ylimääräistä ponnistelua. Sen aikana ehtii myös pohtia käytön tarpeellisuutta.

Aikarajoitukset ruutuajalle

Ruutuaikaa voi rajoittaa hyödyntämällä älylaitteiden ominaisuuksia. Useimmissa laitteissa on toiminto, jolla oman ruutuajan voi rajoittaa esimerkiksi 30–60 minuuttiin päivässä.

Vaihtoehtoisesti voi pyrkiä pitämään päivän aikana 3–4 tunnin taukoja ruutuajasta. Tauot ja käyttöajan voi merkata itselleen kalenteriin.

Älylaitteiden eri ohjelmat pyrkivät houkuttelemaan käyttäjiä laitteiden ääreen ilmoitusviesteillä. Eri ilmoitusten karsiminen vähentää tarvetta vilkuilla älylaitteita toistuvasti. Asetuksia voi muokata siten, että vain tärkeimmistä asioista tulee ilmoitus näkyviin.

Mikäli ruutuajan rajoittaminen ei onnistu itsenäisesti, voit pyytää läheistäsi asettamaan laitteeseesi ruutuaikarajoituksia.

Sovellusten poistaminen

Jos sovellusten ilmoitusten estäminen tai ruutuajan rajaaminen eivät riitä, voi poistaa ne sovellukset, jotka vievät ison osan arjen ruutuajasta. Tällöin kynnys palata sovelluksen pariin kasvaa.

Näytön värien muokkaaminen

Useissa älylaitteissa on mahdollisuus muokata myös näytön väriasetuksia. Näytön vaihtaminen mustavalkoiseksi voi vähentää houkutusta viettää ruutuaikaa.

Vaihtoehtoinen toiminta ruutuajalle

Ruudun ääressä vietetylle ajalle on hyvä miettiä vaihtoehtoista tekemistä. Uuden harrastuksen aloittaminen tai vanhan jatkaminen, ystävien tapaaminen kasvotusten tai kirjan lukeminen ovat hyviä vaihtoehtoja ruudun ääressä vietetylle ajalle. 

Koska aivot ovat ruutujen ääressä tottuneet nopeisiin palkkioihin, on hyvä lisätä arkeen palkitsevaa tekemistä. Monelle toimii esimerkiksi liikunta, lautapelit tai ruoan laitto.

On oletettavaa, että aivot tottuvat hitaampiin palkkioihin, kun ruutuajan käyttöä vähentää. Ärsykkeiden vähentäminen ympäristöstä parantaa keskittymiskykyä.

Netti ja pelit pakokeinona

Liiallinen somenkäyttö ja pelaaminen voivat toimia keinoina purkaa tai paeta muita ongelmia.

Laitteilla olo voi tuoda lohtua ja auttaa viemään huomiota pois ongelmista.

Jos ruuturiippuvuuden takana on terveyden tai elämän ongelmat, on hyvä tiedostaa asia. Näin on helpompi tehdä tietoisia valintoja laitteiden käytön suhteen tai hakea apua ongelmiin.