F52 Ei-elimelliset seksuaaliset toimintahäiriöt

Ei-elimelliset seksuaaliset toimintahäiriöt ovat erilaisia seksuaalisuuteen liittyviä häiriöitä, jotka eivät selity orgaanisella syyllä. Niitä yhdistää se, ettei henkilö pysty seksuaaliseen kanssakäymiseen siten kuin haluaisi.

Toimintahäiriöt voivat olla kiinnostuksen tai nautinnon kokemisen puutetta tai heikkoutta seksuaaliseen toimintaan liittyvissä fysiologisissa vasteissa, kuten erektiossa.

Huomaa: Aiheesta tehdyissä tutkimuksissa ihmiset on usein jaoteltu binäärisen sukupuolikäsityksen mukaan naisiin ja miehiin. Muun- tai transsukupuolisten osalta on toistaiseksi hyvin vähän tutkimustietoa. Siksi tässä tekstissä toimintahäiriöitä kuvataan binäärisen sukupuolikäsityksen kautta. Tiedot voivat kuitenkin sopia myös muun- ja transsukupuolisille.

Kriteerit 

Ei-elimellisen seksuaalisen toimintahäiriön diagnoosin asettamiseksi vaaditaan, että  

• henkilö on kyvytön seksuaaliseen kanssakäymiseen toivomallaan tavalla
• häiriötä on esiintynyt usein vähintään kuuden kuukauden ajan
• häiriö ei selity muilla psyykkisillä tai fyysisillä sairauksilla 

Häiriötasoisesta oireilusta on kyse, jos oireet aiheuttavat merkittävää subjektiivista haittaa ja toimintakyvyn laskua. 

Ei-elimellisiä seksuaalisia toimintahäiriöitä ovat 

F52.0 Seksuaalinen haluttomuus

Tässä häiriössä on keskeistä seksuaalisen halukkuuden puute, joka ei ole seurausta muista seksuaalisten toimintojen vaikeuksista.

F52.1 Seksuaalinen vastenmielisyys tai seksuaalisen nautinnon puute

Tässä häiriössä seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyy huomattavasti kielteiseksi koettuja tunteita, kuten ahdistusta tai pelkoa. Näiden seurauksena yleensä vältetään seksuaalista toimintaa. Tunteet voivat viritä jo ennakkoon.

Seksuaalinen kanssakäynti voi sujua tavanomaisesti ja henkilö saada orgasmin, mutta hän ei tunne siitä mielihyvää.

F52.2 Seksuaalinen kiihottumisvaikeus

Tähän häiriöön liittyy miehillä vaikeus kehittää tai ylläpitää tyydyttävän yhdynnän mahdollistavaa erektiota. Naisilla tähän häiriöön liittyy emättimen kuivuus.

F52.3 Orgasmivaikeus

Tässä häiriössä orgasmia ei saavuteta lainkaan tai sen saavuttaminen kestää huomattavan kauan.

F52.4 Ennenaikainen siemensyöksy

Ennenaikaisella siemensyöksyllä tarkoitetaan liian nopeasti tulevaa, kontrolloimatonta siemensyöksyä, joka aiheuttaa subjektiivista haittaa.

F52.5 Toiminnallinen emätinkouristus

Tähän häiriöön liittyy emätintä ympäröivien lantionpohjan lihasten kouristus, joka sulkee emättimen aukon. Penetraatio on mahdotonta tai kivuliasta.

F52.6 Toiminnalliset yhdyntäkivut

Tässä häiriössä yhdyntä koetaan kivuliaaksi ilman selittävää elimellistä syytä tai muuta seksuaalista toimintahäiriötä, kuten emätinkouristusta tai emättimen kuivuutta.

F52.7 Seksuaalivietin ylenmääräinen voimakkuus

Tässä häiriössä henkilön tarve seksuaaliselle kanssakäymiselle on huomattavan kohonnut. Häiriö liittyy joskus muihin mielenterveyden häiriöihin, kuten kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön tai pakko-oireiseen häiriöön.

Sairauden kulku ja ennuste

Seksuaalisten toimintahäiriöiden taustat ovat monisyisiä kokonaisuuksia. Niihin vaikuttavat psykologiset, fysiologiset ja kulttuurissosiologiset syyt.

Psykologiset tekijät

Psykologisia tekijöitä ovat muun muassa stressi, väsymys, menneisyyden traumat ja kaltoinkohtelut, negatiivinen näkemys omasta kehosta ja seksuaalisuudesta, pelko epäonnistumisesta, häpeä, syyllisyys ja parisuhteeseen liittyvät ongelmat.

Elimelliset tekijät

Yleisimpiä elimellisiä tekijöitä ovat esimerkiksi verenkiertohäiriöt, diabetes ja lääkkeiden sivuvaikutukset.

Sukupuolen vaikutus

Joitakin toimintahäiriöitä esiintyy sukupuolesta riippumatta. Osaa häiriöistä vaikuttaisi esiintyvän naisilla enemmän kuin miehillä.

Naisilla esiintyy miehiä enemmän omakohtaiseen kokemukseen liittyviä ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi nautinnontunteen ja kiinnostuksen puute ja orgasmihäiriöt. Miehillä taas voi olla enemmän kehollisia ongelmia, kuten erektio- ja ejakulaatio-ongelmia.

Kummankin näistä kohdalla voivat kuitenkin yhtä lailla vaikuttaa sekä keholliset että psykologiset syyt.

Seksuaaliset toimintahäiriöt voivat aiheuttaa ahdistusta, masentunutta mielialaa ja parisuhdeongelmia ja heikentää sairastavan henkilön elämänlaatua.

Omahoito ja hoito 

Seksuaalisen toimintahäiriön selvitys voidaan aloittaa kartoittamalla potilaan seksuaalihistoria, sairaushistoria ja psykososiaalinen tilanne. 

Ei-elimellisten seksuaalisuuteen liittyvien ongelmien hoidossa voidaan hyödyntää omahoitoa, seksuaalineuvontaa ja seksuaaliterapiaa. 

Hoidossa kiinnitetään huomiota elämäntapoihin ja asenteisiin.

Käytössä oleva lääkitys kannattaa käydä läpi ja tarkastaa, onko käytössä lääkityksiä, jotka voivat heikentää seksuaalitoimintaa. Näitä voivat olla esimerkiksi jotkin mielialalääkkeet. Ne pyritään lopettamaan tai vaihtamaan sellaisiin, jotka vaikuttavat vähemmän seksuaaliseen kiihottumiseen. 

Emätinkouristuksiin liittyvää lantionpohjan lihaskireyttä voidaan helpottaa fysioterapialla.

Traumaterapia on tarpeen, jos taustalta paljastuu seksuaalinen tai muu koettu väkivalta.

Myös muista psykologisista hoidoista ja lääkehoidosta voi olla hyötyä tilanteen mukaan.

Mielenterveystalo.fi:n seksuaalisuuden omahoito-ohjelman voi aloittaa itse välittömästi.