F40.1 Sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaalisten tilanteiden pelko kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin. 

Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä kokee voimakasta ja irrationaalista pelkoa, joka kohdistuu joko tiettyihin tai useammanlaisiin sosiaalisiin tilanteisiin tai esiintymistilanteisiin. Henkilö pelkää toisten arvostelun tai huomion kohteeksi joutumista. 

Tilanteita pelätään tavallisesti etukäteen. Myös oma jännittäminen aiheuttaa ahdistusta. Henkilö voi pelätä, että jännittäminen näkyy muille ja muut pitävät esimerkiksi heikkona, outona tai tyhmänä. 

Sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyvä ahdistus voi voimistua paniikkikohtauksiksi. Usein siihen liittyy myös sosiaalisten tilanteiden välttelyä. 

Häiriö voi ilmentyä rajoitetusti siten, että vain esimerkiksi esiintymistilanteet aiheuttavat pelkoa. Se voi esiintyä myös yleistyneenä, jolloin pelko kohdistuu useisiin erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin.  

Kriteerit 

Diagnostisiin kriteereihin kuuluvat seuraavat asiat

A. Jompikumpi seuraavista: 

(1) Huomattava pelko huomion kohteeksi joutumisesta tai pelko siitä, että oma käyttäytyminen johtaisi nöyryytykseen tai nolostumiseen. 

(2) Huomattava pyrkimys välttää tilanteita, missä voisi joutua huomion kohteeksi, tai tilanteita, missä esiintyy pelkoa siitä, että oma käyttäytyminen johtaisi nöyryytykseen tai nolostumiseen. 

Pelot ilmenevät julkisissa ruokailu- tai esiintymistilanteissa, kohdattaessa ennestään tuttuja henkilöitä tai osallistuttaessa rajattuihin ryhmätilanteisiin, kuten juhliin, kokouksiin tai opetustapahtumiin. 

B. Pelkoa aiheuttavassa tilanteessa on ilmennyt seuraavista ahdistusoireista (1–14) vähintään kaksi: 

Autonomiset oireet 

(1) sydämentykytys tai sydämen hakkaamisen tunne tai kohonnut pulssi 

(2) hikoilu 

(3) vapina 

(4) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä 

Rinnan ja vatsan alueen oireet 

(5) hengitysvaikeudet 

(6) tukehtumisentunne 

(7) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa 

(8) pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet) 

Psyykkiset oireet 

(9) pyörryttävä, huimaava, sekava tai epävakainen olotila 

(10) tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai "poissa tästä maailmasta" 

(11) pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai tajunnan menettämisestä 

(12) kuolemanpelko

Yleisoireet 

(13) kuumat aallot tai vilunväristykset 

(14) ihon puutuminen tai pistely 

Edellisten lisäksi todetaan seuraavista oireista (1–3) vähintään yksi: 

(1) punastuminen tai vapina 

(2) oksentamisen pelko 

(3) virtsaamisen tai ulostamisen pelko tai tihentynyt tarve 

C. Ahdistuneisuus- tai välttämisoireet aiheuttavat huomattavaa tuskaisuutta. 

D. Henkilö tunnistaa, että oireet ovat tilanteisiin nähden kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia. 

E. Oireita esiintyy vain tai pääasiassa pelkoa aiheuttavissa tilanteissa tai silloin, kun henkilö ajattelee näitä tilanteita. 

Sairauden kulku ja ennuste 

Sosiaalisten tilanteiden pelko on melko tavallinen häiriö. Sitä ilmenee 3–4 %:lla aikuisista.  

Oireet alkavat tavallisesti lapsuudessa tai nuoruudessa. 

On yleistä, että oireet mielletään luonteenpiirteiksi tai niiden koetaan haittaavan elämää vain vähän. Sen vuoksi häiriöön ei välttämättä haeta apua. Toisaalta lievä nuoruudessa alkanut sosiaalisten tilanteiden pelko usein myös helpottaa iän myötä ilman hoitoa.  

Vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko voi kuitenkin muuttua pitkäkestoiseksi. Arviolta vain neljäsosa siitä kärsivistä toipuu oireettomiksi. 

Omahoito ja hoito

Sosiaalisten tilanteiden pelkoa voidaan hoitaa sekä lääkehoidolla että psykoterapialla. 

Lääkehoito

Lääkehoidossa tehokkaimmiksi on todettu tietyt serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) sekä monoamiinioksidaasin estäjät, joita kutsutaan myös MAO:n estäjiksi.

Psykoterapeuttinen hoito

Psykoterapeuttisista hoidoista tehokkaimmaksi on todettu kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa altistusharjoitteiden avulla opitaan sietämään ahdistusta. Siten ahdistus lievenee ja pystytään vähentämään välttelyä sekä muotoilemaan uudestaan ajattelua, joka koskee sosiaalisia tilanteita ja ahdistusta. 

Hoitoon voidaan yhdistää rentoutusharjoituksia. On arvoitu, että jopa puolet potilaista paranee asianmukaisella psykoterapialla.

Mistä apua?

Sosiaalisten tilanteiden pelon hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Hoidon aloittaminen varhain tehostaa sen vaikutusta. 

Mielenterveystalosta löytyy myös sosiaalisen jännittämisen omahoito-ohjelma, jonka voi aloittaa itsenäisesti milloin tahansa.  

Mielenterveystalosta löytyy myös sekä aikuisille että nuorille suunnatut sosiaalisten tilanteiden pelon nettiterapiat. Niihin voi päästä lääkärin lähetteellä.