Mitä voin itse tehdä mielenterveyden hyväksi?

Sopiva toimeliaisuuden määrä riippuu ihmisestä ja elämäntilanteesta. Kuuntele itseäsi: tuntuuko siltä, että elämässäsi on sopivasti sisältöä? 

Tekemisten ja toimintojen ei tarvitse olla mitään suurta. Arjen perusasiat, kuten ruoanlaitto, harrastukset, siivoaminen ja itsestä huolehtiminen ovat kaikki toimintoja. 

Toimeliaisuuden on hyvä olla tasapainossa omien voimavarojesi, kykyjesi ja mahdollisuuksiesi mukaan. Millaisista toimista olet ennen nauttinut?

Joskus toimeliaisuutta voi olla liikaa ja silloin on syytä jarruttaa. On tärkeää huomata, nautitko todella harrastuksistasi ja muista tekemisistäsi vai teetkö niitä jostakin muusta syystä.

Arki

• Perusasioista suoriutuminen luo rytmiä arkeen ja tuo mielihyvää lähes huomaamatta.
• Osallisuus työ- tai opiskeluporukassa tai muussa yhteisössä tuo elämään sisältöä.
• Liikunta tai muut harrastukset antavat mielihyvää.

Työelämä

Myös mielekäs työ tuo elämään merkityksellisyyttä ja mielihyvää. Mielihyvää tuova työ voi olla palkkatyötä tai esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Toisaalta pitkittynyt työstressi voi heikentää arjen hyvinvointia.

• Onko työmääräsi tasapainossa vapaa-ajan kanssa?
• Onko työsi edes joltain osin mielekästä?
• Onko jotain, jota voisit muuttaa työtavoissasi, jotta työtyytyväisyytesi lisääntyisi?

Yhteys muihin ihmisiin on tärkeää. Asioista puhuminen, yhdessä tekeminen tai ihan vain läsnäolo vähentävät stressiä.

Ketkä ihmiset ovat juuri sinulle tärkeitä? Pidätkö heihin tarpeeksi yhteyttä? Yksikin ystävä on kallisarvoinen. Oma perhe ja sukulaiset voivat olla tärkeitä verkostoja.

Uudet ihmissuhteet

Kaipaatko uusia ihmissuhteita? Uusien ystävien etsiminen voi tuntua isolta askeleelta. Helpointa on aloittaa menemällä paikkoihin, joissa on muita ihmisiä. Muiden seura voi virkistää, vaikka läheisiä suhteita ei heti syntyisikään.

Uusia ihmissuhteita voi löytää opiskelun tai työn kautta. Harrastuksissa, yhteisöissä tai kerhoissa on mahdollista tavata samoista asioista kiinnostuneita henkilöitä.

Kuormittavat ihmissuhteet

On tärkeää myös huomata, jos elämässäsi on sellaisia ihmissuhteita, jotka aiheuttavat sinulle pahaa oloa ja kuormitusta. Tunnistatko sinä sellaisia? Onko niitä mahdollista rajata?

Säännöllinen uni-valverytmi ja riittävä yöuni ovat tärkeitä mielen hyvinvoinnille. Unen tarve on hyvin yksilöllistä, ja se vaihtelee iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisella unen tarpeeksi määritellään usein noin 7–9 tuntia vuorokaudessa. 

Jos yöunet jäävät vähäisiksi, ei oloa kannata yrittää piristää ylenmääräisellä kahvin tai muiden kofeiinipitoisten juomien nauttimisella. Liiallinen kofeiini voi lisätä ahdistuksentunteita ja haitata seuraavan yön unta.

Kannattaa välttää pitkiä päiväunia. Ne häiritsevät tulevan yön unta.

Satunnainen unettomuus on vaaratonta, mutta jatkuvaan unettomuuteen on syytä hakea apua. Mielenterveystalosta löytyy Unettomuuden omahoito-ohjelma.

Unen lisäksi muu lepo on myös tärkeää. Jos arki on liian tiukasti aikataulutettua, ei palautumiselle jää aikaa.

Liikunta auttaa purkamaan ahdistuksen kehossa virittämää kiihtyneisyyttä ja hälytystilaa. Liikunta lievittää myös ahdistuneisuuden fyysisiä oireita, kuten pahoinvointia ja vapinaa. 

Liikunta on tehokas masennuksen hoitokeino. Jo puolen tunnin kävely kolme kertaa viikossa kohottaa mielialaa. 

Liikunnan aloittaminen tai lisääminen on monille vaikeaa. Onkin tärkeää olla armollinen itselleen. Lisää liikuntaa arkeesi sinulle sopivalla tavalla ja pienin askelin. 

Muista, että kaikki liike on hyvästä. Liikunta voi olla hyötyliikuntaa, matkojen taittamista jalan tai pyörällä, marjastusta, siivoamista, pihaleikkejä ja mitä hyvänsä, missä keho liikkuu. 

Jos liikut jo runsaasti, on syytä kiinnittää huomiota myös riittävään lepoon. 

Monipuolinen ravinto ylläpitää hyvää toimintakykyä ja mielialaa. Nälkäisenä vaikeat tunteet voimistuvat. 

Syömällä hyvin annat aivoillesi ja kehollesi energiaa. Hyvät ruokailutottumukset parantavat keskittymiskykyä, koordinaatiota, motivaatiota, muistia ja stressin sietoa. Säännöllinen ruokailurytmi rytmittää myös päivää.

Tärkeintä on se, että ylipäätään syöt säännöllisesti. Jos voimavarat eivät riitä ruoanlaittoon, käytä valmisruokia.

Mielihyvän ja ilon kokemukset lisäävät hyvinvointia. On hyvin yksilöllistä, mistä kukin nauttii. Onkin tärkeää, että tiedät, mitkä asiat tuottavat iloa juuri sinulle.  

Pohdi, lisäävätkö asiat hyvinvointiasi myös pitkällä tähtäimellä. Uupuneena voi olla altis sortumaan haitallisiin pikaratkaisuihin. Esimerkiksi jatkuva lohtusyöminen tai ylenpalttinen netissä surffaaminen voivat hetkellisesti helpottaa oloa, mutta olla pidemmällä tähtäimellä haitaksi. 

Mielihyvää voi oppia lisäämään arkeen. Laadi oma mielihyvävarasto listaamalla ylös sinulle miellyttäviä asioita. Yritä miettiä mahdollisimman monta pientä ja konkreettista asiaa.

Säännöllinen päihteiden käyttö on yhteydessä mielenterveysongelmiin. 

Ei ole useinkaan helppoa sanoa, johtuuko päihteiden käyttö mielenterveysongelmasta vai toisin päin. 

Mielenterveysongelmat altistavat alkoholinkäytölle, jos vaikeaa oloa pyritään helpottamaan alkoholilla. Toisaalta alkoholinkäyttö itsessään altistaa mielenterveysongelmille.

Jos päihteiden käyttösi ei aiheuta harmeja, hienoa.

Jos tunnistat päihteiden käytön aiheuttavan haittoja arkeesi, pohdi tätä tarkemmin. Mitä haittoja juuri sinulle aiheutuu? Voisitko vähentää päihteiden käyttöä tai jopa lopettaa päihteiden käytön kokonaan?