Jieštipšomohjelm

Pelko vaikuttaa kehoon ja mieleen 

Pelko virittää mielen havaitsemaan uhkaa ja kehon toimimaan nopeasti. Keho valmistautuu pakenemaan tai taistelemaan jo ennen kuin uhkasta on tarkempaa tietoa. On yksilöllistä, kuinka herkästi ja millä tavalla uhkaan reagoi.  

Jos pako tai taistelu ei onnistu, voi vielä selvitä jähmettymällä paikalleen sekä olemalla liikkumatta ja hiljaa. Nopea valmius tähän auttaa selviämään hengissä tilanteissa, joissa ei ehdi miettiä, miten kannattaisi toimia.  

Aivot ja keho arvioivat automaattisesti tilanteen turvallisuutta koko ajan. On yksilöllistä, minkälaiset tilanteet saavat valppaaksi ja minkälaiset tilanteet herättävät tarpeen olla liikkumatta ja hiljaa.  

Puhejännitys liittyy tarpeeseen olla liikkumatta ja hiljaa 

Lapsi voi herkistyä kokemaan tietyt puhumista vaativat tilanteet niin uhkaavina, että hänessä herää tarve olla liikkumatta ja hiljaa.  Se ei ole tietoinen reaktio vaan tapahtuu paljon nopeammin kuin ajattelu.  

Lapsi saattaa kuvata puristavaa tunnetta kaulalla tai palan tunnetta kurkussa. Voimakas lihasjännitys kaulan alueella vaikeuttaa puheen tuottamista ja voi tuntua pelottavalta.  

Tällöin lapsi voi alkaa pelätä tilanteita, joissa pitäisi puhua. Pelko voi olla niin voimakasta, että se aiheuttaa päänsärkyä, vatsakipua tai pahoinvointia.