Iešdikšunprográmma

Paniikkikohtausten lisäksi paniikkihäiriöön liittyy usein pelkoa kohtausten uusiutumisesta. Tämä voi johtaa tiettyjen tilanteiden tai paikkojen välttelyyn.

Yleistä on myös huoli paniikkikohtausten syystä. Monilla pelkää, että kohtaus on merkki fyysisestä sairaudesta tai ”hulluksi tulemisesta”. Voimakkaiden kohtausten aikana saattaa jopa pelätä kuolevansa.

Kohtauksen mahdolliset seuraukset

• paniikkia aiheuttavien tilanteiden välttely
• sosiaalisten tilanteiden ja julkisten paikkojen välttely
• uusien kohtausten pelko
• pelko fyysisestä sairaudesta

Onko paniikkikohtaus vaarallinen?

Paniikkikohtaukset voivat tuntua epämiellyttäviltä ja pelottavilta. Ne ovat kuitenkin vaarattomia. Paniikkikohtaus saavuttaa huippunsa noin kymmenessä minuutissa ja kestää yleensä alle puoli tuntia.

Muut ahdistuneisuushäiriöt

Paniikkihäiriö kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin. On yleistä, että paniikkihäiriön yhteydessä esiintyy muitakin ahdistuneisuushäiriöitä, joita ovat:

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön keskeisiä oireita ovat jatkuva itsepintainen ahdistuneisuus ja huolehtiminen sekä pelot siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua.

Yleistynyt ahdistuneisuus tarkoittaa, että ahdistus ei liity vain johonkin tiettyyn asiaan eikä esiinny vain kohtauksittain. Häiriöön liittyy myös fyysisiä oireita, kuten hikoilua, vapinaa ja vatsavaivoja.

Pelko-oireiset ahdistuneisuushäiriöt

Pelko-oireisissa ahdistuneisuushäiriöissä keskeinen oire on tiettyyn vaarattomaan tilanteeseen tai asiaan liittyvä ahdistuneisuus.

Häiriöryhmään kuuluu julkisten paikkojen pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko ja määritetyt yksittäiset pelot. Määritettyjä yksittäisiä pelkoja kutsutaan myös fobioiksi. Ne rajoittuvat yksittäisiin tilanteisiin tai kohteisiin, kuten pimeään, koiriin tai korkeisiin paikkoihin.

Pakko-oireinen häiriö

Häiriössä ilmenee pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja, joita on vaikea kontrolloida.