Iešdikšunprográmma

Voit esimerkiksi aktivoida hengitystäsi, päästää hartiasi putoamaan alaspäin ja muuttaa ryhtiäsi. Fyysinen teko rentouttaa mieltä, sillä keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

Mielen ja kehon oireet

Keho ja mieli toimivat jatkuvasti yhteistyössä. Toisinaan on vaikeaa tietää, kummasta on kyse: fyysisestä vai psyykkisestä ilmiöstä. Samoin voi olla vaikeaa erottaa syytä seurauksesta.

Mieli vaikuttaa kehoon

Joskus kehollisen oireen takana on psyykkinen kuormitus, mutta esimerkiksi lääkärissä keskitytään vain löytämään oireen fyysinen syy. Joskus psyykkiset syyt nähdään tekosyinä.

Voi olla vaikea nähdä yhteyttä fyysisen pahoinvoinnin ja psyykkisen kuormituksen välillä. Voi tuntua kummalliselta, jos vatsakipujen tai hartiasärkyjen selitys on tulehtunut ihmissuhde. Syy-yhteys voi tuntua liian helpolta tai kaukaiselta.

Keho vaikuttaa mieleen

Toisaalta fyysisiä oireita saatetaan vähätellä ja psyykkistä ongelmaa korostaa kohtuuttomasti tai jopa väärin perustein. Esimerkiksi masennusoireiden näkeminen vain psyykkisenä oireiluna voi johtaa siihen, että asiaankuuluvia fyysisiä tutkimuksia ei tehdä.

Keho rentouttaa mielen, mieli kehon

Nykytutkimuksen valossa kehon fyysinen ja psyykkinen puoli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Mielen liikkeillä on kehossa oma kemiallinen kieli, joka heijastuu kehollisesti aistittavina tuntemuksina.

Erilaisissa rentoutus- ja tarkkaavaisuusharjoituksissa tätä yhteyttä voidaan havainnollistaa ja hyödyntää: keho rentouttaa mielen ja mieli kehon.​​​