Tietoa huumeiden haitoista

Kannabis on hamppukasvista (Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden yleisnimitys. 

• Marihuana on valmistettu kuivatuista kannabiskasvin kukista, lehdistä ja varsiosista.  
• Hasis on valmistettu kannabiskasvin pihkasta.  
• Lisäksi kasvista voi tislata kannabisöljyä.  

Kannabis on luokiteltu huumausaineeksi. Sen käyttö on Suomessa laitonta muutoin kuin lääkärin tarkoin määrittelemin perustein, ja silloin tarvitaan lääkemääräys.  

Kannabiksen käyttöön liittyy monenlaisia riskejä, ja jo kertakokeilu voi olla terveydelle vaarallinen. Kannabis pysyy elimistössä pitkään, jopa viikkoja. 

Kannabiksessa on runsaasti vaikuttavia ainesosia eli kannabinoleja, joista yleisin ja eniten tajuntaan vaikuttava on delta-9-tetrahydrokannabinoli eli THC. Se vaikuttaa aivoihin sitoutumalla kannabisreseptoreihin, joita suurimmaksi osaksi tavataan keskushermostossa ja immuunijärjestelmässä.  

Kannabispäihtymys alkaa ainetta poltettaessa jo sekuntien kuluessa ja kestää muutamia tunteja. Suun kautta nautittuna kannabiksen vaikutukset alkavat hitaammin kuin poltettaessa, mutta vaikutus kestää noin kaksi kertaa pidempään. 

Kannabiksella on sekä piristäviä että lamauttavia vaikutuksia. Se aiheuttaa myös lieviä aistiharhoja. Kannabis voi tuottaa rentoutuneisuutta, mielialan kohoamista, lisääntynyttä sosiaalisuutta, aistikokemusten voimistumista sekä kokemusta ajattelun nopeutumisesta ja asioiden välisten yhteyksien lisääntymisestä. 

Kannabista käyttänyt on usein ensin ulospäin suuntautunut, aktiivinen, tavallista puheliaampi ja hyväntuulinen. Joillakin esiintyy sisäänpäin kääntyneisyyttä, itseen keskittyneisyyttä ja rauhallisuutta. Toisilla esiintyy ahdistusta, epäluuloisuutta, paniikkikohtauksia, sekavuutta, harhaisuutta ja mielialan laskua eli masentuneisuutta.  

Kannabispäihtymyksen vaikutukset menevät yleensä ohi, kun päihtymys lakkaa. Kannabis saattaa aiheuttaa isona annoksena psykoottisen häiriön, joka on yleensä ohimenevä. Kannabiksen käyttö altistaa masennukselle. Joillakin ihmisillä se voi laukaista psykoosin. 

Niin sanottuja kovia huumeita ovat amfetamiini, heroiini ja muut opiaatit sekä kokaiini ja LSD. Ne ovat laittomia ja luokiteltu erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi.  

Näiden huumeiden käyttö aiheuttaa nopeasti voimakasta riippuvuutta, jonka hoitoon tarvitaan usein ammattilaisen apua. 

Amfetamiini on kemiallisesti valmistettu huumausaine, joka vaikuttaa keskushermostoa kiihdyttävästi. Sitä valmistetaan lääketeollisuudessa ja laittomissa laboratorioissa.  

Amfetamiinia voidaan käyttää suun kautta, nuuskaamalla tai suonensisäisesti. Amfetamiinista on monia johdannaisia, kuten voimakasta metamfetamiinia ja synteettistä amfetamiinijohdannaista eli ekstaasia. Amfetamiinit ja niiden johdokset luokitellaan erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi. 

Amfetamiini ja sen johdannaiset vaikuttavat keskushermoston toimintoja kiihdyttävästi ja erityisesti dopamiinivälittäjäaineiden kautta.  

Pienet annokset aiheuttavat ruokahalun laskua, mielialan kohoamista, energiatason kohoamista, lisääntynyttä seksuaalisuutta ja itsevarmuutta. Kun annokset lisääntyvät, myös euforia ja itsevarmuus lisääntyvät. Yhden annoksen vaikutus kestää useita tunteja.  

Monella amfetamiini ja sen johdannaiset aiheuttavat unettomuutta, sekavuutta, aistiharhoja, vainoharhaisuutta, vihamielisyyttä, levottomuutta, masennusta, vapinaa, suun kuivumista sekä sydämen toiminnan ja hengityksen kiihtymistä.  

Amfetamiinin käyttö altistaa psykiatrisille sairauksille, kuten psykoottisille häiriöille ja skitsofrenialle.   

Ekstaasi eli 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini MDMA on synteettinen amfetamiinijohdos. Sitä voidaan käyttää syömällä, nuuskaamalla tai suonensisäisesti. Ekstaasi luokitellaan erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi.  

Ekstaasia käytetään pääasiassa sosiaalisissa yhteyksissä ja erilaisissa juhlissa. Suurin osa käytöstä on niin sanottua viihdekäyttöä, mutta myös säännöllistä ja intensiivistä käyttöä sekä ongelmakäyttöä esiintyy. 

Ekstaasin käyttö aiheuttaa yleensä voimakasta hyvänolon tunnetta, lisääntynyttä fyysistä suorituskykyä, lisääntynyttä sosiaalisuutta, epäaitoa kokemusta läheisyydestä ja lisääntynyttä seksuaalisuutta. Aistiharhoja voi esiintyä.   

Käytöstä voi seurata myös liikkeiden häiriöitä, lihaskramppeja, ruokahaluttomuutta ja lämmönsäätelyn häiriöitä. Myös verenpaineen ja pulssin nousua sekä hampaiden kiristelyä voi ilmetä. Psyykkisinä häiriöinä ilmenee aggressiivisuutta, ahdistusta ja masentuneisuutta.  

Ekstaasin käyttöä seuraavina päivinä voi olla väsymystä, nukkumisen vaikeutta, mielialan laskua ja keskittymisvaikeuksia.   

Ekstaasina saadun aineen todellisesta sisällöstä ei voi olla varma, koska ekstaasina myydään monia muitakin aineita. 

Heroiini ja muut opiaatit ovat oopiumunikosta saatavia huumausaineita, jotka vaikuttavat keskushermostoa lamaavasti. Näiden lisäksi on joitain synteettisiäkin opioideja.  

Heroiinia voidaan käyttää suun kautta, polttamalla, nuuskaamalla ja suonensisäisesti. Heroiini ja muut opiaatit on luokiteltu erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi. 

Heroiini ja opiaatit muuttuvat keskushermostossa morfiiniksi ja vaikuttavat opiaattireseptorien kautta. Ne vaikuttavat nopeasti ja tuottavat mielihyvää ja kivunlievitystä matalina annoksina käytettynä.  

Heroiinista tai muista opiaateista riippuvainen ei välttämättä etsi eikä koe päihtymystä. Hän tarvitsee ainetta kroonisen kivun lievittämiseen, normaalin olon saavuttamiseen ja vieroitusoireiden poistamiseen. Koko elämä keskittyy aineen hankinnan ja käytön ympärille.  

Nämä aineet aiheuttavat nopeasti erittäin voimakkaan riippuvuuden ja pakon saada ainetta yhä enemmän. Yliannostuskuolemia esiintyy paljon.

Kokaiini on kokapensaan lehdestä eristetty alkaloidi, joka kiihdyttää hermoston toimintaa. Se on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi. 

Kokaiini on valkoista jauhetta, jota voidaan käyttää nuuskaamalla, suonensisäisesti tai polttamalla. Se imeytyy verenkiertoon myös kaikilta limakalvoilta.  

Kokaiinin johdannaisia ovat crack, free-base ja koka-base, joita käytetään polttamalla.  

Kokaiinin vaikutukset alkavat kaikilla käyttötavoilla nopeasti, mutta ovat lyhytaikaisia. Suun kautta käytettäessä vaikutus on muutamia tunteja, suonensisäisesti vajaan tunnin, nuuskatessa 20–45 minuuttia ja polttaessa vain 5–10 minuuttia. 

Kokaiini aiheuttaa mielihyvää, mielialan nousua, huomiokyvyn kohoamista, itsevarmuuden kasvua, energiatasojen nousua, hilpeyttä, sosiaalisuutta, puheliaisuutta, kohonnutta omanarvon tunnetta ja omien kykyjen yliarviointia.  Unen tarve vähenee, ja ruokahalu heikkenee.   

Isompina annoksina käyttö aiheuttaa hallitsematonta käytöstä, huimausta, vapinaa, lihaskramppeja, vainoharhaisuutta ja pelkotiloja.  

Päihtymyksen jälkeen esiintyy yleisesti masentuneisuutta, ärtyneisyyttä, levottomuutta, aggressiivisuutta, ahdistusta ja aistiharhoja.  

Kokaiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta usein myös satunnaiskäytössä. Kun sietokyky kasvaa, annosta joutuu kasvattamaan huomattavasti samojen vaikutusten aikaansaamiseksi. Samalla käyttäjä tulee herkemmäksi aineen ei-toivotuille vaikutuksille, kuten ahdistuneisuudelle ja aistiharhoille.  

Voimakas psyykkinen riippuvuus ilmenee kyvyttömyytenä hallita käyttöä ja aineen himona, joka aiheuttaa usein retkahduksia vieroittautuneellekin käyttäjälle.  

LSD eli d-lysergihapon dietyyliamidi on synteettinen valmiste ja voimakkain tunnettu aistiharhoja aiheuttava huumausaine.  

LSD on väritön, hajuton, mauton ja vesiliukoinen. Sitä esiintyy tabletteina, kapseleina, jauheena, liuoksena sekä imeytettynä sokeripaloihin tai papereihin. LSD on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi. 

LSD vaikuttaa voimakkaasti sitoutumalla aivojen tunteita ja tunnetiloja sääteleviin keskuksiin sekä niihin keskushermoston osiin, jotka koordinoivat aisteja, liikkeitä, havaintoja ja muita tiedollisia toimintoja. Hallusinogeenisten eli aistiharhoja aiheuttavien ominaisuuksien arvioidaan johtuvan aineen vaikutuksesta serotoniini- ja dopamiinijärjestelmiin.  

LSD:n vaikutus alkaa 30—90 minuutin päästä käyttämisestä ja voi kestää jopa 6–12 tuntia. 

LSD aiheuttaa voimakkaita hallusinaatioita, kuten esineiden liikkumista, muotojen muuttumista, värien voimistumista ja muuttumista. Useimmiten käyttäjä ymmärtää nämä päihteen vaikutuksista johtuviksi.  

LSD vaikuttaa myös ajatteluun lisäten asioiden välisiä yhteyksiä. Ylipäätään LSD saa aivojen eri osat kommunikoimaan toistensa kanssa epätavallisella tavalla. 

LSD aiheuttaa voimakkaita elimistön muutoksia, verenpaineen kohoamista, sydämen sykkeen nopeutumista, hengityksen nopeutumista, hikoilua ja vapinaa, pahoinvointia, oksentelua ja ruokahaluttomuutta. Psyykkisinä vaikutuksina voi esiintyä sekavuutta, vainoharhaisuutta, pelokkuutta ja psykoottisia kokemuksia.  

LSD ja sen kaltaiset hallusinogeenit eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta eivätkä siis myöskään fyysisiä vieroitusoireita. Myös psyykkisen riippuvuuden mahdollisuus on melko pieni.  

Kuitenkin monilla on psyykkisinä seurauksina vainoharhaisuutta, pelokkuutta, voimakasta mielialan laskua ja niin kutsuttuja takaumia, joita esiintyy jopa neljäsosalla käyttäjistä.  

LSD:n käyttö lisää vakavien mielenterveyden häiriöiden ja psykoosien riskiä. 

Muuntohuumeet ovat jo olemassa olevien päihteiden kokeellisia muunnoksia.  

Muuntohuumeet ovat synteettisesti valmistettuja aineita, joiden koostumus voi vaihdella. Siksi niiden vahvuuksista, vaikutuksista ja riskeistä ei ole tietoa.  

Aineiden käyttöön liittyy usein suuri yliannostusvaara.  

Monet muuntohuumeet on jo luokiteltu laittomiksi. 

Voit lukea lisää huumeista ja muista päihteistä Päihdelinkistä.