Joustamattomasti käyttäytyvän oppilaan tukeminen

Tämä teksti auttaa koulun aikuisia tukemaan nepsypiirteistä oppilasta. Ohjeista voi kuitenkin saada apua muidenkin joustamattomasti käyttäytyvien oppilaiden kanssa toimimiseen. 

Miten joustamaton käyttäytyminen näkyy koulussa? 

Oppilas voi 

• määräillä toisia oppilaita tai opettajia 
• kokea koulupäivän aikana tapahtuvat muutokset vaikeina 
• kieltäytyä tekemisistä 
• olla noudattamatta ohjeita, jos oma ajatus asiasta poikkeaa ohjeesta 
• vaikuttaa hyvin omaehtoiselta 
• kokea ohjeet vaatimisena 
• kokea erilaisten mielipiteiden hyväksymisen vaikeana 
• kokea siirtymiset paikasta ja tehtävästä toiseen vaikeina 
• pitää mahdottomana sitä, että toimisi oman ajatuksensa vastaisesti 

Joustamaton käyttäytyminen voi näkyä koulussa myös seuraavilla tavoilla: 

• Oppilaalla on voimakkaita mielipiteitä siitä, miten asioiden pitäisi mennä. 
• Ryhmä- ja parityöskentely on vaikeaa. 
• Oppilas ahdistuu ja vetäytyy, jos omat ajatukset eivät saa riittävästi tilaa. 
• Oppilas kieltäytyy jakamasta kouluvälineitä. 
• Toiset oppilaat joustavat erilaisissa tilanteissa riidan välttämiseksi. 

Mitä opettaja voi tehdä? 

Joustava aikuinen mallintaa oppilaalle joustavaa käyttäytymistä. On tärkeää miettiä, missä asioissa aikuinen pitää tiukasti kiinni rajoista ja ohjeista ja missä hän joustaa. Turvallisuuteen liittyvissä asioissa ei voi joustaa.  

Kaikki oppilaat hyötyvät selkeistä ohjeista, joustavuuteen ohjaamisesta ja joustavuuden mallintamisesta. Joustamattomasti käyttäytyvän oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa kannattaa keskustella etukäteen, millaisista vaihtoehdoista tai vaihtoehtoisista toimintatavoista oppilas hyötyy. 

Toteaminen, vaihtoehdot ja ennakointi ovat avuksi 

• Joustamatonta käytöstä saattaa helpottaa, kun koulun aikuinen käyttää toteavaa puhetta ja välttää käskyjä.   
• Vaihtoehtojen antaminen ja asioista sopiminen yhdessä neuvotellen voivat lisätä oppilaan joustavuutta hankalassa tilanteessa.  
• Visuaalinen ennakointi ja vastarintaa aiheuttavien tekemisten huolellinen läpikäynti etukäteen auttavat oppilasta sopeutumaan. 

Muistuttaminen voi auttaa 

Oppilas saattaa myös olla joustamaton sellaisissa asioissa, joista hänelle itselleen on haittaa. Oppilas voi esimerkiksi välttää tehtävien tekemistä, vaikka niiden jälkeen hän pääsisi toivomalleen pidemmälle välitunnille. Näissä tilanteissa kannattaa käyttää kun – sitten ohjeistusta eli muistuttaa oppilasta toteamalla: ”kun teet tehtävät, sitten pääset pidemmälle välitunnille”.  

Voimakkaasti omaehtoinen oppilas tarvitsee aikaa ja harjoittelua. Tilanteet eivät helpotu heti. 

Joustamaton käytös ei ole uhmakkuutta 

Muista, että joustamaton käytös ei ole henkilökohtaista. Se on oppilaan ominaisuus, johon hän tarvitsee tukea. Joustamaton käytös voi olla oppilaalle itselleenkin raskasta. Oppilas toimisi toisin, jos osaisi.  

Mistä haasteesta on kyse? 

Oppilasta on hyvä tukea kertomaan omin sanoin, mikä tekemisessä on vaikeaa. Oppilaan kokemusten huomioiminen tärkeää. On hyvä myös osallistaa oppilasta tehtävän suunnitteluun.  

Joskus kyse on myös siitä, ettei oppilas ymmärrä tai hahmota annettua tehtävää. On hyvä varmistaa, että oppilas tietää, mitä hänen tulisi tehdä.  

Ohjeet ja palkitseminen 

Vaikealta tuntuvien tehtävien pilkkominen pienempiin vaiheisiin voi auttaa hankalan tehtävän tekemisessä. Kirjallisina ja kuvallisina annetut ohjeet säilyvät käytettävinä pidempään kuin vain suullisena annetut ohjeet. 

Palkitseminen ja myönteinen palaute yrityksestä ja onnistumisesta ovat hyvin tärkeitä. Motivoituminen ei kuitenkaan aina tapahdu nopeasti. Motivoitumiselle ja muutokselle täytyy antaa aikaa. 

Harjoituksia joustamattomasti käyttäytyvän oppilaan tukemiseen koulussa  

Harjoituksia voi hyödyntää  

• ryhmässä ennaltaehkäisevästi  
• yksilön tukena esimerkiksi opiskeluhuollossa  

Kokeillaan yhdessä  

Tutkitaan yhdessä koulussa -harjoituksen avulla voit saada lisää tietoa oppilaan omista kokemuksista, jotka liittyvät joustamattomaan käyttäytymiseen.  Harjoituksen voi jakaa koko ryhmälle täytettäväksi tai täyttää yhden oppilaan kanssa yhdessä keskustellen. 

Ajastimen käyttö voi auttaa oppilasta hahmottamaan aikaa.

Opetellaan kuvaamaan omien tunteiden voimakkuutta. Harjoitus auttaa kertomaan omista tunteista esimerkiksi koulun aikuisille.

Aikuisten toiminta 

Mitä tapahtuu, mikä voi auttaa? Muistilista auttaa käymään läpi tukikeinoja järjestelmällisesti.  

Ennakointisuunnitelman voi tehdä jotakin tulevaa tilannetta varten. Näitä ovat esimerkiksi kevätjuhla, koulun retki tai uimahallikäynti. 

Ennakoiva ja ennakoitava ympäristö lisää turvallisuudentunnetta. Harjoituksen avulla voidaan auttaa oppilasta pilkkomaan tehtäviä ja tapahtumia pienempiin osiin jotka tehdään tietyssä järjestyksessä.

Harjoituksen avulla tarjotaan oppilaalle mahdollisuus vaikuttaa hankalalta tuntuvan asian tekemiseen aikuisen antamissa raameissa. Harjoitus tehdään yksilöllisesti.

Palkitseminen ja myönteinen palaute ovat hyvin tärkeitä motivoitumiselle. Onnistumisten näkyväksi tekeminen ja saavutettavat tavoitteet ohjaavat kohti toivottua käyttäytymistä.

Haastavat tilanteet  

Tehdään yhdessä haastaviin tilanteisiin selkeä ohje ja sovittu toimintatapa. Oppilaalle on apua myös siitä, jos yhdessä on etukäteen sovittu, millä keinoilla aikuinen voi auttaa, miten yhdessä toimitaan.

Turvapaikan avulla voidaan ennaltaehkäistä hankalia tilanteita ja haastavaa käytöstä. Tukikeinon tavoitteena on suunnitella oppilaalle paikka rauhoittumiseen ja hermoston rauhoittamiseen.

Opetellaan kuvaamaan ja ymmärtämään, mitä riitatilanteessa tapahtui.