Osastohoito mielenterveyshäiriöissä

Osastohoito tarjoaa tehostettua tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta. Osastohoito soveltuu vaikeiden mielenterveyden häiriöiden hoitoon silloin, kun avohoidon keinot eivät riitä.

Kuuntele

Kenelle osastohoito on tarkoitettu?

Osastohoitoa käytetään silloin, kun mielenterveyden häiriön oireet ovat niin vakavia, että potilas ei selviydy kotona eivätkä avohoidon keinot ole tilanteeseen nähden riittäviä.

Miten osastohoitoon pääsee?

Osastohoidon tarpeen arviota varten tarvitaan lääkärin lähete. Kun lähete saapuu osastolle, arvioi vielä osastolla työskentelevä lääkäri, onko osastohoito sopivin ratkaisu tilanteeseen.

Jos avohoidon hoitokontakti on olemassa, kannattaa ensisijaisesti keskustella asiasta oman työntekijän kanssa. Jos hoitokontaktia ei vielä ole, kannattaa hakeutua perusterveydenhuollon palveluihin, kuten terveysasemalle, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Kiireisissä tilanteissa voi hakeutua päivystykseen. Hätätilanteessa kannattaa soittaa 112.

Minkälaisia osastoja sairaaloissa on?

Useimmissa psykiatrista hoitoa toteuttavissa sairaaloissa on vastaanotto-osasto, joka ottaa potilaita vastaan vuorokauden ympäri. Siellä arvioidaan ja hoidetaan päivystyksellisiä potilaita sekä annetaan kriisihoitoa, jonka kesto on 1–7 vuorokautta.

Sairaaloissa on usein myös osastoja, jotka ovat erikoistuneet tiettyjen sairauksien, kuten syömishäiriöiden, mielialahäiriöiden tai psykoosien, hoitoon. Niissä hoito kestää keskimäärin 1–3 viikkoa.

Joissakin sairaaloissa on myös kuntoutusosastoja, jotka vastaavat pidempiaikaisesta kuntouttavasta ja toimintakykyä palauttavasta hoidosta.

Osastohoito voi olla

kokovuorokautista hoitoa
viikko-osastohoitoa, jossa ollaan maanantaista perjantaihin
päiväosastohoitoa, jossa ollaan arkipäivisin esimerkiksi klo 8‒16

Hoidon sisältö

Hoito osastolla on oireenmukaista ja yksilöllistä. Se perustuu aina hoitosuunnitelmaan, jonka potilas ja häntä hoitavat henkilöt tekevät yhdessä. Hoitosuunnitelmaa tehdessä määritetään hoidon tavoitteet ja pohditaan keinoja niiden saavuttamiseksi. Myös potilaan päivä- ja viikko-ohjelmaa mietitään.

Hoitoon osallistuu moniammatillinen tiimi. Hoidosta vastaa aina psykiatriaan erikoistunut lääkäri. Potilaalla on hoidon aikana myös nimetty omahoitaja.

Potilaalla itsellään on aktiivinen rooli hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Häntä kannustetaan omatoimisuuteen ja itsestään huolehtimiseen niin pitkälle kuin hänen toimintakykynsä sallii. 

Osastohoidossa käydään keskusteluja omahoitajan ja lääkärin kanssa. Joskus on mahdollista tavata myös esimerkiksi

psykologia
toimintaterapeuttia
fysioterapeuttia tai
sosiaalityöntekijää

Osastolla on usein myös toiminnallisia ja terapeuttisia ryhmiä.

Diagnoosin varmistamiseksi voidaan tehdään erilaisia tutkimuksia. Näitä ovat muun muassa pään kuvantamistutkimukset, psykologin testaukset, diagnostiset testit ja laboratoriokokeet. 

Mahdollisissa perhe- ja verkostotapaamisissa arvioidaan oireilua ja kotitilannetta, annetaan läheisille tietoa sairaudesta ja suunnitellaan jatkohoitoa.

Kun lapsi on osastohoidossa, käy hän sairaalakoulua. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti lapsen osastohoitoon.

Potilashuoneet ovat yleensä joko yhden tai kahden hengen huoneita.

Osastohoidon aikana voi käyttää omia vaatteita tai sairaalan tarjoamia potilasvaatteita. Potilailla voi olla mukanaan oma matkapuhelin ja henkilökohtaisia tavaroita.

Omaiset ja vieraat ovat tervetulleita ja toivottuja. Monilla osastoilla on tietty vierailuaika.

Muiden osastojen tavoin myös psykiatrisilla osastoilla kannustetaan savuttomuuteen. Tarvittaessa on usein mahdollisuus nikotiinikorvaushoitoon. Tupakointitilat sijaitsevat usein ulkona. Suljetuilla aikuispsykiatrian osastoilla on usein myös osaston sisäpuoliset tupakointitilat niille potilaille, jotka eivät voi tupakoida ulkona.

Suuri osa psykiatrisista osastoista on suljettuja osastoja. Niissä hoidetaan sekä vapaaehtoisesti että tahdosta riippumatta hoitoon tulleita potilaita.

Suljetun osaston ulko-ovet ovat lukossa. Jos sinulla on liikkumisoikeus, voit lähteä ulkoilemaan tai käydä esimerkiksi kanttiinissa.

Osastohoidon aikana pyritään potilaalle järjestämään kotikäyntejä sekä kotilomia. Kotikäynnillä voi olla mukana sairaalan ammattihenkilö, esimerkiksi toimintaterapeutti tai sairaanhoitaja. Kotikäynnin tarkoituksena on selvittää potilaan selviytymistä kotona ja mahdollisia avun tarpeita.

Kotilomalla potilas on kotonaan sovitusti muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen. Kotilomilla harjoitellaan kotona pärjäämistä ja valmistaudutaan kotiutumiseen.

Suurin osa psykiatrisessa osastohoidossa olevista potilaista on vapaaehtoisesti sairaalahoidossa.

Joskus hoito voidaan toteuttaa myös tahdosta riippumatta. Tahdosta riippumatonta hoitoa säätelee mielenterveyslaki.

Täysi-ikäisen henkilön kohdalla tahdosta riippumatonta hoitoa voidaan toteuttaa, jos kaikki seuraavista kolmesta kriteeristä toteutuu:

Henkilöllä on vakava mielenterveyden häiriö, johon liittyy selvä todellisuudentajun häiriintyminen ja jota voidaan pitää psykoosina.
Hän on tämän vuoksi hoidon tarpeessa siten, että ilman hoitoa jääminen
- pahentaisi hänen sairauttaan
- vaarantaisi vakavasti hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai
- vaarantaisi vakavasti muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta.
Muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä.

Alaikäisen kohdalla kriteerit ovat muuten lähes samat, mutta mielenterveyden häiriön ei tarvitse olla psykoositasoinen. Kyseessä voi olla esimerkiksi hyvin vakavaa itsetuhoisuutta aiheuttavat häiriö tai hyvin vakava syömishäiriö.   

Kuinka kauan osastohoito kestää?

Heti alussa on vaikea arvioida, kuinka kauan osastohoito kestää. Hoitojen kestot ovat yksilöllisiä, ja ne vaihtelevat yhdestä vuorokaudesta useampaan kuukauteen. Hoidossa edetään yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan.

Usein oireet vähenevät nopeasti sairaalahoidossa, ja osittainen toipuminen alkaa. Kun sairauden oireet ovat lievittyneet eivätkä ne haittaa suuresti toimintakykyä, on mahdollista päästä avohoitoon.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Kaikki oirekyselyt

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Kaikki omahoito-ohjelmat

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Kaikki nettiterapiat