Hyvinvointi maahanmuuton jälkeen

Uuteen maahan muuttaminen ja sopeutuminen vie voimia. On normaalia tuntea aluksi stressiä ja väsymystä. Usein olo alkaa helpottaa, kun suomalaiset tavat ja ihmiset tulevat tutuiksi.

Miksi sopeutuminen voi viedä aikaa?

Jos sinulla on paljon ongelmia, voi sopeutuminen viedä kauemmin ja stressi jatkua pitkään. Ongelmia voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, ikävä entiseen kotimaahan, vaikeus oppia kieltä tai syrjintä.

Jos olet ollut vaarallisissa tilanteissa aiemmassa asuinpaikassasi, voivat siihen liittyvät muistot vaivata vielä pitkään muuton jälkeen.

Jos mielessä on ongelmia tai pelkoja, voi arkisiin asioihin keskittyminen olla vaikeaa.

Tarvitsenko apua?

Jos paha olo jatkuu pitkään tai sinusta tuntuu, että et pääse elämässä eteenpäin, hae apua. Tällaisestakin tilanteesta voi selvitä.

Joskus on tarpeen keskustella tilanteesta ammattilaisen kanssa.

Arjen hyvinvointi

Mielekäs tekeminen

Mielekäs tekeminen on sellaista tekemistä, josta on sinulle hyötyä tai iloa. Se voi olla työntekoa, harrastamista, opiskelua, ystävien ja perheen kanssa olemista, liikkumista tai ruoanlaittoa.

Mikä tahansa mielekäs tekeminen lisää voimavaroja ja elämänhallinnan tunnetta sekä edistää hyvinvointia.

Vaikka sinulla olisi vain vähän voimia, kannattaa mukavaa tekemistä kokeilla edes hetken ajan.

Päivärytmi, uni, rentoutuminen, lepo

Terve aikuinen tarvitsee vuorokaudessa keskimäärin 7–9 tuntia unta.

Uni lisää ihmisen mielen ja kehon voimavaroja. Se myös auttaa kehoa paranemaan ja aivoja lepäämään.

Unettomuus

Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua. Nukahtaminen voi olla vaikeaa ja unesta saattaa heräillä.

Yleisin unettomuuden aiheuttaja on stressi sekä ympäristön ja elämän muutokset. Uni häiriintyy herkästi, kun mieli ja keho rasittuvat.

Unettomuus voi aiheuttaa kiukkuista oloa ja mielialan vaihtelua. Väsyneenä voi olla vaikeaa keskittyä asioihin ja muistaa niitä. Myös tarkkaavaisuus ja huomiokyky vähentyvät. Unettomuus altistaa lisäksi monille fyysisille vaivoille.

Ravinto

Terveellinen ruoka ja säännöllinen ruokarytmi tukevat toimintakykyä ja jaksamista.

Terveellinen ruoka tekee hyvää keholle ja mielelle. Keho saa terveellisestä ruuasta tärkeitä ravintoaineita. Ravinto parantaa keskittymiskykyä, muistia ja stressin sietoa.

Lisäksi säännöllinen ruokailurytmi tauottaa päivää. Kun syö säännöllisesti, verensokeri ja vireystila pysyvät hyvinä koko päivän.

Syömisen lisäksi on tärkeä juoda riittävästi nesteitä. Aikuisen tulisi juoda noin 1,5 litraa vettä tai muuta nestettä vuorokaudessa. Enemmän nestettä tarvitsee esimerkiksi helteellä, saunassa tai liikuntasuorituksen aikana.

Liikunta

Säännöllinen, mielekäs liikunta tukee kehon ja mielen hyvinvointia. Kaikenlainen liikkuminen on hyvästä.

Liikunta edistää terveyttä monella tavalla.

• Se auttaa purkamaan stressin kehossa aiheuttamaa hälytystilaa.
• Säännöllisellä liikunnalla voi ylläpitää sekä fyysistä kuntoa että mielen hyvinvointia.
• Liikkuminen voi vähentää masennuksen tai ahdistuksen oireita.
• Lisäksi liikkuminen voi auttaa kääntämään huomion pois kielteisistä ajatuksista.
• Säännöllinen liikkuminen helpottaa myös unen saantia.

Arjessa voi liikkua monella tavalla. Esimerkiksi työmatkan käveleminen, portaiden nouseminen tai kaupassa käyminen ovat hyvää arkiliikuntaa.

Lisäksi voi vaikka pyöräillä, uida tai käydä kuntosalilla. Mukavalta tuntuvaan liikuntaan tulee helpommin ryhdyttyä.

Olisi hyvä liikkua vähintään 3 x 30 minuuttia viikon aikana, mutta pienikin määrä on hyvästä.

Sosiaaliset suhteet

Hyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä ja auttavat jaksamaan.

Seuran tarve on yksilöllistä. Osa viihtyy paremmin yksin, osa taas toisten ympäröimänä.

Sosiaalisten suhteiden solmiminen uudessa maassa voi ensin tuntua vaikealta. Tähän voi vaikuttaa erilainen ympäristö, yhteisen kielen puuttuminen tai vaikeus luottaa ihmisiin.

On kuitenkin tärkeää lähteä rohkeasti ulos tarkastelemaan ympäristöä.

Uusia ystäviä voi löytää opiskelun, työn, harrastusten, yhteisöjen tai kerhojen kautta. Myös oma perhe ja sukulaiset ovat usein tärkeitä sosiaalisia verkostoja.

Toisen tuki auttaa. Kun ihminen puhuu toiselle tai tekee jotain yhdessä toisen kanssa, voi stressi helpottaa.

Mielen hyvinvointi

Kun ihminen voi hyvin, hän pystyy tuntemaan iloa. Hän jaksaa oppia ja tehdä asioita. Mielenterveyteen kuuluu kyky toimia muiden ihmisten kanssa ja kyky sopeutua uusiin tilanteisiin.

Omalla toiminnalla voi vaikuttaa hyvinvointiinsa ja toimintakykyynsä. Vaikeissakin elämäntilanteissa sinulla saattaa olla voimia ja voimavaroja, jotka vievät eteenpäin.

Keho ja mieli

Keho ja mieli ovat erottamattomat. Keho on mukana kaikessa, mitä ihminen kokee ja tuntee. 

Keho ja mieli vaikuttavat toisiinsa monella tavalla. Esimerkiksi kun pää on kipeä, on olo helpommin ärtynyt tai alakuloinen. Kehon rauhoittaminen saa usein myös ajatukset rauhoittumaan.

Itsensä palkitseminen

Kun olet yrittänyt tehdä vaikeilta tuntuvia asioita, muista kehua itseäsi. Itseä voi myös palkita esimerkiksi mukavalla tekemisellä. Itsensä palkitseminen kannustaa jaksamaan.

Alta löydät keinoja rauhoittumiseen ja rentoutumiseen.