F43.0 Akuutti stressireaktio

Akuutti stressireaktio alkaa ja menee ohi nopeasti. Sen oireet voivat olla monenlaisia. 

Akuutti stressireaktio kehittyy, kun henkilö kokee traumaattisen tapahtuman. 

Kyse voi olla sellaisen tapahtuman kokemisesta tai näkemisestä, johon liittyy kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka. Myös esimerkiksi useat kuolemantapaukset lähipiirissä saattavat aiheuttaa akuutin stressireaktion.  

Muita tällaisia tapatumia voivat olla esimerkiksi luonnonkatastrofi, vakava onnettomuus, rikoksen tai väkivallan uhriksi joutuminen, panttivangiksi joutuminen tai tulipalo kotona.  

Kriteerit 

Akuutin stressireaktion diagnoosiin vaaditaan, että oirekuva kehittyy nopeasti reaktiona järkyttävään tapahtumaan eikä henkilö ole ennen tätä tapahtumaa kärsinyt selvästä mielenterveyden häiriöstä. 

Akuutin stressireaktion oireet voivat olla erilaisia ja vaihdella ajan kuluessa.

Oireet alkavat usein "huumaantuneella" ololla, jossa kyky huomioida ulkomaailmaa voi olla rajoittunut. Henkilö ei välttämättä hahmota, missä hän on tai mikä ajankohta on. Hän saattaa vetäytyä omaan maailmaansa tai harhailla päämäärättömästi. Keskittymiskyvyn vaikeudet, varuillaanolo, ahdistuneisuus ja univaikeudet ovat tavallisia.

Yleensä traumaattinen kokemus koetaan toistuvasti uudelleen muisti- ja mielikuvina, tuntemuksina tai unina. Tähän liittyy myös yleinen pyrkimys välttää tilanteita, paikkoja ja asioita, jotka tuovat traumaattisen kokemuksen uudestaan mieleen. 

Sairauden kulku ja ennuste 

Oireet alkavat useimmiten tunnin kuluessa stressaavasta tapahtumasta ja poistuvat muutaman tunnin tai päivän kuluessa.

Stressireaktio kehittyy sitä todennäköisemmin, mitä vakavammasta tapahtumasta on kyse. Äkillisen onnettomuuden jälkeen joitakin stressireaktion oireita kehittyy arviolta 35–90 %:lle osallisista. Suurimmalla osalla stressireaktio lievenee ja menee ohi itsestään.

Jos oireet ovat voimakkaita, kestävät pitkään tai vaikeuttavat huomattavasti arkea, kannattaa hakea apua terveydenhuollon ammattilaiselta.  

Omahoito ja hoito 

Hoidossa keskeistä on rauhoittaa tilanne ja huolehtia fyysisestä turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa mahdollisten fyysisten vammojen hoitamista, lepoa sekä suojan ja ravinnon tarjoamista siihen asti, että tila on mennyt ohi.  

Hoito kuuluu lähtökohtaisesti somaattista hoitoa tarjoaville yksiköille ja perusterveydenhuollolle.

Tilaan liittyvän voimakkaan kiihtymyksen rahoittamiseksi tuen ja keskusteluhoidon tarjoaminen ovat tärkeitä. Rauhoittavien lääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien, käyttöä tulisi välttää.

Keskusteluapu

Traumaattisen kokemuksen aiheuttaneen tapahtuman selkeyttävä jäsentäminen keskustelemalla auttaa usein vähentämään ahdistusta. Yksityiskohtaiset keskustelut tapahtuman aiheuttaneista tunteista kannattaa kuitenkin toteuttaa vasta myöhemmin, mikäli oireet eivät ala lievittyä. 

Nykykäsityksen mukaan debriefing-toiminnan eli heti traumatapahtuman jälkeen toteutettavien jälkipuintikeskustelujen hyöty on kiistanalainen. Ne saattavat jopa lisätä traumaperäisen stressihäiriön kehittymisen riskiä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelman voi aloittaa heti itsenäisesti. Sopivia ovat Mieli ry:n SELMA oma-apuohjelma järkyttävän tapahtuman käsittelyyn ja Mielenterveystalo.fi:n rentoutuksen ja hengityksen omahoito-ohjelma.