Tietoa väkivallasta

Henkinen väkivalta 

Henkisellä väkivallalla tarkoitetaan toisen alistamista. Siihen kuuluvat esimerkiksi uhkailu, mitätöinti, kiristäminen, taloudellinen rajoittaminen, muista ihmissuhteista eristäminen ja toisen yksityisyyden loukkaaminen. Myös kiusaaminen on henkistä väkivaltaa. 

Fyysinen väkivalta 

Fyysistä väkivaltaa on kaikki toisen fyysistä koskemattomuutta loukkaava toiminta, kuten lyöminen, töniminen, liikkumisen estäminen ja hiusten repiminen. Fyysistä väkivaltaa voi kokea myös ilman mustelmia tai muita kehoon jääviä jälkiä. 

Seksuaalinen väkivalta 

Jokaisella on oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen. Tämä tarkoittaa, että kaikilla on aina oikeus päättää kenen kanssa, milloin ja miten harrastaa seksiä.  

Seksi ilman molempien osapuolten suostumusta on seksuaalista väkivaltaa. Useimmiten väkivallan tekijä on entuudestaan tuttu henkilö, esimerkiksi oma kumppani. 

Lähisuhdeväkivalta 

Henkinen väkivalta lähisuhteessa alkaa yleensä huomaamattomasti ja vähitellen. Aluksi väkivaltaa harjoittava henkilö saa toisen muuttamaan pieniä arkisia asioita. Myöhemmin kontrolli kasvaa ja sosiaalisia suhteita aletaan yleensä rajoittaa.  

Henkisen vallan käyttö voi lopulta johtaa tilanteeseen, jossa väkivallan käyttäjä kontrolloi kaikkea tekemistä ja eristää sosiaalisesti muusta maailmasta. 

Myös fyysinen väkivalta voi alkaa vähitellen ja raaistuu tyypillisesti ajan kuluessa. Fyysinen väkivalta jää hyvin harvoin yksittäiseksi teoksi tai pahoinpitelyksi. 

Oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen pätee myös parisuhteessa. Seksi ilman toisen suostumusta ei ole parisuhteeseen kuuluvaa seksuaalisuutta vaan vääristynyttä vallankäyttöä ja alistamista. Raiskaus ja muu seksuaalinen väkivalta on rikos. 

Lapsiin kohdistuva väkivalta 

Lapsiin kohdistuva väkivalta voi olla henkistä tai fyysistä. 

Henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi lapsen nimittelyä, nöyryyttämistä, mitätöintiä, naurunalaiseksi tekemistä, uhkailua tai pelottelua. 

Fyysinen väkivalta tekee kipeää ja tuottaa pahimmillaan lapsen kehoon vammoja, kuten mustelmia, hiertymiä, hiusten lähtöä tai murtumia. 

Myös se, että lapsi joutuu todistamaan väkivaltaa, on lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Väkivallan näkeminen tai kuuleminen on yhtä haitallista kuin se, että lapsi olisi itse väkivallan kohteena. 

Pienen vauvan kovakourainen käsittely tai ravistelu on kaltoinkohtelua, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Pahimmillaan se voi olla hengenvaarallista. Jo lyhytkestoinenkin ravistelu voi aiheuttaa vammoja. Riski vammoille on suurin aivan pienillä vauvoilla, mutta myös isomman lapsen ravistelu on vaarallista. 

Kuritus ja muu väkivalta on vakava uhka lapsen kehitykselle.