Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan seuraukset

Seksuaaliväkivallan jälkeen esiintyy usein turvattomuudentunnetta, erilaisia pelkoja sekä taipumusta vältellä kaikkea tapahtumaan liittyvää. Nämä voivat johtaa eristäytyneisyyteen ja ihmissuhdevaikeuksiin.

Itsesyytökset ovat tavallisia. Seksuaaliväkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat kuitenkin aina tekijän syytä.

Trauman jälkeinen stressireaktio 

Äkilliset traumatisoivat tilanteet aiheuttavat akuutteja psyykkisiä stressireaktioita lähes kaikille. On yksilöllistä, miten kukin oireilee. 

Akuuttivaiheeseen usein liittyy  

• traumaattisen tapahtuman uudelleen kokemista mieleen väkisin tunkeutuvina muistoina 
• varuillaanoloa ja ylivirittyneisyyttä 
• unettomuutta 
• keskittymisen vaikeuksia 
• tapahtuneen ajattelun ja tapahtumista muistuttavien asioiden välttämistä.  

Lisäksi moni kokee pelkoa, hätää ja avuttomuudentunteita. Usein nämä reaktiot helpottavat päivien tai viikkojen kuluessa. Ne voivat kuitenkin myös pitkittyä. 

Pitkäaikaisvaikutukset 

Seksuaaliväkivaltakokemuksilla on todettu olevan pitkällä aikavälillä yhteyksiä ahdistukseen, masennukseen, syömishäiriöihin, traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD), unihäiriöihin ja itsemurhayrityksiin.

Seksuaaliväkivaltakokemukset lisäävät myös riskiä sairastua fyysisesti.

Seksuaaliväkivaltakokemusten on todettu voivan vaikuttaa myöhempään toimintakykyyn, kuten työelämään sopeutumiseen, ihmissuhteisiin ja vanhemmuuteen.

Vaikutukset saattavat tulla viiveellä.

Vaikutukset ovat yksilöllisiä 

On aina yksilöllistä, miten tapahtunut vaikuttaa kokijaan.

On myös mahdollista, että seksuaaliväkivaltakokemuksen jälkeen vointi ei heikkene. Osa seksuaaliväkivaltaa kokeneista ei koe merkittäviä haittavaikutuksia missään vaiheessa elämäänsä.

Seksuaaliväkivallasta voi toipua. Toipumista tukee oikea-aikainen tuki ja hoito. Apua kannattaa hakea mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. Tärkeintä kuitenkin on, että apua ylipäätään hakee.

Yhdistykset ja järjestöt liittyen tähän aiheeseen

Kerro olostasi  

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta,  kannattaa pahasta olosta puhua läheiselle, turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle.  

Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.

Vertaistuesta voi olla hyötyä

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.