Self-help program

Lapsen neuropsykiatriset piirteet tai psyykkinen oireilu voivat heijastua hänen kaveritaitoihinsa ja kaverisuhteisiinsa.  

Tämä voi ilmetä esimerkiksi vaikeuksina hahmottaa sosiaalisia tilanteita. Joskus vaikeudet näyttäytyvät sisäänpäin suuntautuvana käyttäytymisenä, kuten vetäytymisenä ja ilottomuutena kaverisuhteissa. Joskus ne näkyvät ulospäin suuntautuvana käyttäytymisenä, kuten kiukutteluna ja aggressiivisuutena.

Jos vaikeudet häiritsevät toimintakykyä, saatetaan tarvita tarkempaa arviota ja terveydenhuollon ammattilaisten tukea.  

 Nepsy-piirteet 

Neuropsykiatristen häiriöiden, kuten ADHD:n ja autismikirjon häiriön, piirteistä voidaan käyttää termiä nepsy-piirteet. Nepsy-piirteiden taustalla on aivojen tietynlainen tapa käsitellä ympäristöstä tulevaa tietoa ja reagoida siihen. Tämä vaikuttaa käyttäytymiseen sekä tapaan olla vuorovaikutuksessa ympäristön ja toisten kanssa. 

Nepsy-piirteet voivat näkyä kaverisuhteissa esimerkiksi 

• käyttäytymisen ja tunteiden säätelemisen haasteina, kuten korostuneena vauhdikkuutena tai pettymysten sietämisen vaikeuksina
• joustamattomana käyttäytymisenä, kuten ehdottomuutena ja määräilevyytenä
• vaikeutena huomioida tai hahmottaa toisen näkökulmia
• vaikeutena liittyä leikkiin tai vetäytymisenä sosiaalisista tilanteista 

Nepsy-piirteisiin liittyy usein myös psyykkistä oireilua, kuten ahdistuneisuutta tai mielialan mataluutta.   

Mielenterveystalo.fi:stä löytyy lasten vanhemmille suunnattu nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma.

Ahdistuneisuus 

Ahdistuksentunne on luonnollinen ja normaali osa elämää. Siedettävät ahdistuksentunteet kuuluvat elämään.  

Joskus ahdistus muuttuu kohtuuttoman voimakkaaksi, hallitsemattomaksi tai pitkittyneeksi. Siihen voi liittyä voimakkaita huolia ja pelkoja, kehon tuntemuksia sekä sosiaalisia ongelmia.

Ahdistuneisuus ei aina näy ulospäin. 

Ahdistus voi vaikeuttaa kontaktin luomista toisiin.  

• Lapsi saattaa alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita, vaikka toivoisikin kaveriseuraa.  
• Lapsella voi olla pelko torjutuksi tai hylätyksi tulemisesta kaverisuhteissa, ja hän saattaa jäädä liiallisesti murehtimaan asioita. 
• Lapsi voi olla hermostuneen ja ärtyisän oloinen, vaikka ei tarkoittaisikaan toiselle pahaa.   

Sosiaalinen jännittäminen

Joskus ahdistuneisuus liittyy nimenomaan sosiaalisiin tilanteisiin. Silloin puhutaan sosiaalisesta jännittämisestä. Sosiaalisessa jännittämisessä on kyse siitä, että toisten huomion kohteena oleminen ahdistaa tai pelottaa. 

Sosiaalinen jännittäminen voi aiheuttaa sosiaalisten tilanteiden välttelyä ja ongelmia kaverisuhteissa. Lasta voi jännittää tehdä aloitteita tai osallistua ryhmätoimintaan.

Mielenterveystalo.fi:stä löytyy lasten vanhemmille suunnattu lasten ahdistuksen omahoito-ohjelma.

Mielialan mataluus 

Mielialan mataluus ilmenee alakulona, surullisuutena, ärtyisyytenä tai tyytymättömyytenä. Siihen liittyy usein vetäytymistä, innottomuutta ja haluttomuutta liittyä toimintaan tai uhmakkuutta muita lapsia kohtaan.  

Mielialan mataluus voi aiheuttaa kaveritaitojen käyttöönottamisen ja hyödyntämisen vaikeuksia. Se voi myös olla seurausta ja ilmentymää kaverisuhteiden haasteista. 

Masennus ilmenee toistuvana tai pitkäkestoisena mielialan mataluutena sekä tarmon ja toimeliaisuuden puutteena. Masennuksella voi olla erilaisia taustatekijöitä. Usein taustalla on minäkäsityksen ja itsetunnon ongelmia sekä yksinäisyyttä.

Pienen lapsen masennukselle on tunnusomaista vetäytyminen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Masennus voi näkyä myös uhmakkaana ja haastavana käyttäytymisenä.

Mielenterveystalo.fi:stä löytyy lasten vanhemmille suunnattu lasten masennusoireilun omahoito-ohjelma.

Käytöshaasteet 

Käytösongelmilla tarkoitetaan lapsen uhmakasta, tottelematonta tai vihamielistä käyttäytymistä. Se aiheuttaa haittaa tai vaikeuttaa arjen sujumista, ja sitä on enemmän tai se on erilaista kuin ikätovereilla.

Käytöshaasteet voivat vaikeuttaa myös kaveritaitojen oppimista ja hankaloittaa kaverisuhteita. Ne voivat ilmetä taipumuksena ajautua riitoihin, toisen härnäämisenä ja ärsyttämisenä, rajojen testaamisena ja kiukutteluna tai toisen satuttamisena.

Mielenterveystalo.fi:stä löytyy lasten vanhemmille suunnattu lasten haastavan käytöksen omahoito-ohjelma.