Perustietoa itsetuhoisuudesta
Itsemurha-ajatuksia esiintyy monilla ihmisillä jossakin elämänvaiheessa.
Suomalaisista noin joka viides ja nuorista aikuisista joka kolmas kertoo joskus elämänsä aikana ajatelleensa vakavasti itsemurhaa. Joka toinen suomalainen tuntee jonkun, joka on tehnyt itsemurhan tai yrittänyt sitä.
Itsetuhoisuuteen kannattaa hakea matalalla kynnyksellä apua.
Itsetuhoisuuden alkaminen
Itsetuhoiset ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen voivat alkaa jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Toisaalta itsetuhoisia ajatuksia saattaa tulla ensimmäistä kertaa aikuis- tai vanhuusiässä, esimerkiksi sairastumisen tai elämänkriisin yhteydessä.
Mistä itsetuhoisuus johtuu?
Itsetuhoisuudelle ei ole koskaan vain yhtä syytä. Siihen vaikuttaa monenlaisten tekijöiden vuorovaikutus.
Haavoittuvuutta lisääviä tai laukaisevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi
- vaikeat elämänkokemukset, kuten kaltoinkohtelu, syrjintä, kiusaaminen tai väkivalta
- mielenterveyden häiriöt, esimerkiksi masennus
- päihdeongelma tai muu riippuvuus
- elämänkriisi, esimerkiksi sairastuminen, ero tai työpaikan menetys
- läheisen menettäminen itsemurhan kautta
Itsetuhoisten ajatusten ja tekojen riskiä voivat vähentää erilaiset suojaavat tekijät. Suojaavilla tekijöillä on merkitystä riippumatta siitä, millaisia riskiä lisääviä tekijöitä elämässä on samaan aikaan.
Suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi
- itsearvostus
- hyvät ongelmanratkaisutaidot
- kokemus elämän merkityksellisyydestä
- sosiaalinen tuki
- ympäristön tarjoamat toimintamahdollisuudet
- hyvä hoidon saatavuus ja oma avoimuus hoidolle
Koska itsetuhoisuuden taustalla vaikuttavat monenlaiset syyt, voi siihen myös vaikuttaa monin tavoin. Itsetuhoisuuden hoidossa pyritään vähentämään haavoittuvuustekijöitä ja lisäämään suojaavia tekijöitä.
Itsetuhoisuudesta voi toipua
Useimmiten itsemurha-ajatukset väistyvät ajan kuluessa eivätkä johda itseä vahingoittaviin tekoihin. Joskus ne kuitenkin yllyttävät toimintaan asti.
Suurin osa itsemurhayrityksistä ei johda kuolemaan. Se on tärkeää, sillä niin kauan kuin elämä jatkuu voi se uudelleen alkaa tuntua elämisen arvoiselta. Useimmille itsemurha-ajatuksista kärsineistä ja itsemurhaa yrittäneistä niin myös käy.
Apua kannattaa hakea
Itsetuhoisuuteen liittyvästä toivottomuudesta on vaikeaa päästä yksin irti. Siksi apua kannattaa pyytää. Apua hakiessa itsetuhoisuudesta kannattaa kertoa avoimesti.
Syitä toivoon on paljon. Itsetuhoisuudesta voi toipua, vaikka kärsimys olisi jatkunut hyvinkin pitkään.
Itsetuhoiset ajatukset voivat palata
Jos itsetuhoisia ajatuksia on joskus ollut, voivat ne kriisitilanteissa hetkellisesti palata. Silloin on tärkeää pysyä turvassa, kunnes ajatukset uudelleen väistyvät.
Itsetuhoisuus voi olla ajatuksia tai toimintaa
Itsetuhoisuutta voi ajatella jatkumona ajatuksista toimintaan. Itsetuhoiset ajatukset eivät aina johda tekoihin.
Itsemurhakuoleman riski kasvaa, jos ihminen etenee kuolemanajatuksista itsemurhan konkreettiseen suunnitteluun tai valmisteluun. Siirtymä voi olla hidas tai nopea.
Itsemurhayrityksessä ajatukset muuttuvat teoiksi. Se on aina vakava vaaran merkki, vaikka teko ei aiheuttaisi välitöntä hengenvaaraa tai fyysisiä vammoja.
Itsemurhayrityksen jälkeen uuden yrityksen kynnys on matalampi. Siksi turvasuunnitelma on erityisen tärkeä itsemurhaa yrittäneelle.
Itsetuhoisuuden jatkumo
Useimmiten itsetuhoiset ajatukset väistyvät aikanaan eivätkä ne etene teoiksi. Jos ihminen on joskus yrittänyt itsemurhaa, kynnys siirtyä uudelleen ajatuksista tekoihin on kriisitilanteessa matalampi. Siksi turvasuunnitelma on erittäin tärkeä itsemurhaa yrittäneelle.
Passiiviset kuolemantoiveet
Passiiviset kuolemantoiveet ovat esimerkiksi ajatuksia ”olisinpa kuollut” tai ”kunpa en heräisi aamulla”. Niihin ei liity aietta itsensä vahingoittamisesta.
Itsemurha-ajatukset
Itsemurha-ajatukset ovat toiveita tai mielikuvia, jotka koskevat oman kuoleman aiheuttamista. Niihin ei kuitenkaan liity konkreettisia suunnitelmia toteuttamisesta.
Itsemurhasuunnitelma
Itsemurhasuunnitelma on konkreettisen tekotavan sisältävä itsemurha-ajatus.
Itsemurha-aikeet
Itsemurha-aikeissa alustava päätös itsemurhan tekemisestä on jo tehty. Itsemurhalle on voitu esimerkiksi päättää päivämäärä.
Itsemurhan valmistelu
Valmistelu voi olla esimerkiksi tekovälineen hankkimista, jäähyväiskirjeen kirjoittamista tai asioiden järjestelyä omaa kuolemaa varten.
Itsemurhayritys
Itsemurhayrityksellä tarkoitetaan sellaista tekoa, johon liittyy ainakin jonkinlainen oman kuoleman aiheuttamisen toive tai tarkoitus.
Muista
Kuolemantoiveet ja itsetuhoiset ajatukset tulee ymmärtää vakavana kärsimyksen merkkinä myös silloin, kun niihin ei liity itseä vahingoittavia tekoja.
Kynnys itsetuhoisten ajatusten toteuttamiseen vaihtelee monenlaisista syistä. Itsetuhoisten tekojen vakavuus ei kerro niiden taustalla olevan kärsimyksen määrää.
Ihmisen hätä voi olla suuri, vaikka hänellä ei olisi itsetuhoisia ajatuksia tai aietta toteuttaa niitä.
Itsensä vahingoittaminen ilman kuolemantarkoitusta
Aina itsensä vahingoittamisen taustalla ei ole kuolemantarkoitusta. Joskus sen tarkoitus on helpottaa vaikeaa oloa tai tunnottomuutta ja säädellä tunteita.
Itsensä vahingoittaminen ilman kuolemantarkoitusta on tavallista erityisesti nuorilla. Sitä esiintyy kuitenkin kaiken ikäisillä.
Itsensä vahingoittaminen ilman kuolemantarkoitusta voi olla esimerkiksi:
- viiltelyä
- raapimista
- hiusten repimistä
- polttamista
- hakkaamista
Itsensä vahingoittamiseen saa apua
Jos viiltelyä tai muuta itsen vahingoittamista käyttää tunteiden säätelyyn, muodostuu siihen helposti riippuvuus. Esimerkiksi viiltäessä paha olo yleensä hetkellisesti helpottaa, mutta palaa nopeasti ja voimakkaampana.
Säännöllinen itsensä vahingoittaminen madaltaa kynnystä jatkaa tekoja ja lisää riskiä itsemurhayritykselle. Siksi siihen kannattaa ehdottomasti hakea apua.
Lisää tietoa itsensä vahingoittamisesta ilman kuolemantarkoitusta löydät viiltelyn omahoito-ohjelmasta.
Kokemuksia itsetuhoisuuden kanssa elämisestä
"Olen kärsinyt itsetuhoisuudesta jo lapsena. Nuorempana yritin itsemurhaa useita kertoja. Nykyään on helpompaa, koska uskallan kohdata tunteeni ja ajatukseni. Uskallan pohtia, mitä itsetuhoisten ajatusten takana on. Minussa itsessäni on nykyään riittävästi turvaa ja aikuisuutta lohduttaa sekä kannatella itseäni. En koe, että olen enää vaarassa."
"Minua on auttanut terapia ja kaikki muu itsetutkiskelu sekä rentoutumisen ja pysähtymisen opettelu. Myös liikunnasta ja erilaisten uskomusten purkamisesta on ollut apua."
"Itsetuhoisuuden kehältä minut auttoivat pois terapia, ystävät ja harrastukset. Osastohoito, terapia ja lääkitys olivat keskeisiä vaikeimpaan aikaan. Toivoa tuli myös uskon avulla silloin, kun omat voimat eivät riittäneet. Kun olin selvinnyt itsemurhayrityksistä, tulikin halu auttaa toisia. Samalla alkoholi jäi pois."
"Itsetuhoiset ajatukset tulevat sellaisissa tilanteissa, kun minulla on todella epäonnistunut olo. Silloin tuntuu, että millään ei ole mitään väliä. Ne tulevat tosi nopeasti ja menevät myös nopeasti ohi. Ne ovat kuin aalto, joka tulee ja valtaa mielen. Se tuntuu pelottavalta siinä hetkessä. Nyt kuitenkin tiedän, että ajatukset käväisevät mielessä eivätkä ne ole vaarallisia."
"Minua on auttanut ajatus siitä, että ajoittaiset itsetuhoiset ajatukset kuuluvat minun elämääni ja persoonaani ja on hyvin epätodennäköistä, että tekisin jotain. Ympärilläni on niin paljon on hyvää, että se vetää minut aallon alta takaisin arkeen. Myös se tieto, että itsetuhoiset yllykkeet menevät ohi nopeasti, auttaa."
"Minulla oli vaikea ja turvaton lapsuus. Minulla oli itsemurhasuunnitelmia jo lapsena. Nuorena yritin itsemurhaa useammankin kerran. Myöhemmin elämässä olen ajoittain toivonut kuolemaa, mutta se on vain ohimenevä ajatus. Hakisin apua, jos vaikuttaisi siltä, että en pääsisi ajatuksesta eroon tai mieleni tekisi alkaa suunnittelemaan asiaa."
"Minulla on ollut itsetuhoisia hetkiä läpi elämän. Itsemurhayritysten jälkeen olen kuitenkin toipunut pahimmasta masennuksesta. Nykyään vaikeina hetkinä yritän muistaa kaikkea hyvää, mitä elämässäni on. Yritän kiinnittää ajatukset positiiviseen. Se on itsellä se tärkein oljenkorsi. Nykyään luotan siihen, etten enää yritä itsemurhaa."
Milloin ja mistä apua?
Jos olet juuri yrittänyt itsemurhaa tai vaarassa yrittää itsemurhaa, älä viivytä avun hakemista. Ole heti yhteydessä lähimpään päivystykseen tai hätänumeroon 112.
Apua hakiessa ja hoidon aikana on tärkeää, että kerrot avoimesti sekä itsemurha-ajatuksistasi että mahdollisista aiemmista itsemurhayrityksistäsi. Silloin ammattilaiset osaavat parhaiten olla avuksi.
Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, mutta et ole välittömässä vaarassa, voit hakea apua esimerkiksi
- omalta terveysasemalta
- opiskeluterveydenhuollosta
- työterveyshuollosta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille. Muut nettiterapiat ovat tarkoitettu yli 16-vuotiaille.
